{"id":2387,"date":"2017-04-24T12:00:19","date_gmt":"2017-04-24T09:00:19","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2387"},"modified":"2024-05-13T09:02:59","modified_gmt":"2024-05-13T06:02:59","slug":"ajat-muuttuvat-ja-perjantai-niiden-mukana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ajat-muuttuvat-ja-perjantai-niiden-mukana\/","title":{"rendered":"Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana"},"content":{"rendered":"<p>Perjantain \u00e4\u00e4ni <em>Robinson Crusoen<\/em> suomennoksissa kuvastaa eri k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien n\u00e4kemyst\u00e4 alkuteoksesta mutta my\u00f6s kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksi\u00e4 suomalaisessa kulttuurissa.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n subjektiivinen tulkinta<\/strong><\/p>\n<p>Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 eri aikakausilta, ilmenee, ett\u00e4 ne ovat tyylilt\u00e4\u00e4n erilaisia ja saattavat poiketa toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4stikin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisesti kaunokirjallisuudessa, jossa k\u00e4\u00e4nt\u00e4jill\u00e4 on enemm\u00e4n liikkumavaraa. Tarinan tapahtumapaikat voivat muuttua tekstin kotouttamisen my\u00f6t\u00e4, kuten esimerkiksi <strong>Astrid Lindgrenin<\/strong> kuvakirjan <em>Nils Karlsson-Pyssling flyttar in<\/em> suomenkielisess\u00e4 versiossa (<em>Pekka Peukaloinen<\/em>, Laila J\u00e4rvinen), jossa kerrotaan er\u00e4\u00e4n rotan muuttavan Lauttasaareen. <strong>Pierre-Antoine de La Place<\/strong> meni viel\u00e4kin pidemm\u00e4lle <strong>Aphra Behnin<\/strong> <em>Oroonokon<\/em> mukaelmassaan: h\u00e4n muutti teoksen traagisen lopun onnelliseksi, jotta 1700-luvun ranskalainen lukijakunta ei olisi j\u00e4rkyttynyt. Tekij\u00e4noikeudet ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6snormit est\u00e4v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n juonimuutokset, mutta k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on silti eri teksti kuin alkuteksti, koska kieli ja kulttuuri vaihtuvat. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s pohjautuu k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n subjektiiviselle tulkinnalle. Siihen v\u00e4littyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ilmestymisajankohdan kielipiirteit\u00e4 ja vallitsevia arvoja. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 ovat, <em>Robinson Crusoen<\/em> suomennokset, joissa olen tutkinut erityisesti Perjantain puhetta.<\/p>\n<p><strong>Perjantain muuttuva kieli<\/strong><\/p>\n<p>Varhaisin suomenkielinen <em>Robinson Crusoe<\/em> on <strong>Otto Tandefeltin<\/strong> <em>Robinpoika Kruusen ihmeelliset el\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/em> vuodelta 1847. Tandefeltin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on ep\u00e4suoran k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, tehty <strong>A. Geygerin<\/strong> saksankielisen mukaelman ruotsinnoksesta. Vaikka tekstien ketju <strong>Defoen<\/strong> teokseen on pitk\u00e4, Perjantai puhuu murtaen, kuten Friday (sek\u00e4 Freitag ja Fredag v\u00e4liteksteiss\u00e4). Tandefeltin Perjantailla on jo piirteit\u00e4 <strong>Kirsti Siitosen<\/strong> ja <strong>Maisa Martinin<\/strong> kuvaamasta kirjallisuuden stereotyyppisest\u00e4 ulkomaalaissuomesta: \u201dmi n\u00e4hny laiwa semmone tulla minu saare.\u201d<\/p>\n<figure id=\"attachment_2389\" aria-describedby=\"caption-attachment-2389\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Taivalkoski-Shilov_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2389\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Taivalkoski-Shilov_Kuva-300x240.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"240\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2389\" class=\"wp-caption-text\">Valter Pagetin kuvitusta V\u00e4in\u00f6 H\u00e4meen-Anttilan suomennoksessa. Kuva: Maarit Laitinen\/SKTL.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Samuli Suomalaisen<\/strong> (1905) ja <strong>V\u00e4in\u00f6 H\u00e4meen-Anttilan<\/strong> (1911) Perjantait puhuvat hekin murtaen<em>,<\/em> mutta v\u00e4hemm\u00e4n kankeasti, koska suomen kieli on kehittynyt sitten Tandefeltin p\u00e4ivien. Suomalainen luo Perjantain puheen avulla huumoria: \u201dMinu kansa hakka kaikki maha (maahan)\u201d. Vuoden 1945 <strong>Tauno Karilaan<\/strong> versiossa Perjantain puhe on siistitty ovelalla k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisulla: kaikki h\u00e4nen puheensa on v\u00e4litetty ep\u00e4suoran esityksen keinoin. Syy lienee ollut pedagoginen: <strong>Riitta Kuivasm\u00e4en<\/strong> haastattelussa Karilas toteaa, ett\u00e4 nuortenkirjan t\u00e4ytyy olla virheet\u00f6nt\u00e4 kielt\u00e4.<\/p>\n<p>2000-luvulla ilmestyneet versiot kertovat oman aikamme painotuksista: Perjantain \u00e4\u00e4nest\u00e4 saatiin carib-kieli\u00e4 matkiva (Lindholm 2000), selkokielinen (Rajala 2002) ja savonkielinen versio (Pirskanen 2004). <strong>Juhani Lindholm<\/strong> kertoo vuoden 2003 <em>K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4ss\u00e4<\/em>, ett\u00e4 halusi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ulkomaalaissuomen \u201dukkapukkastandardia\u201d k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynsi modernia kielitiedett\u00e4 Perjantain \u00e4\u00e4nt\u00e4 luodessaan.<\/p>\n<p><em>Kristiina Taivalkoski-Shilov on <\/em><a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/hum\/yksikot\/kkl\/monika\/henkilokunta\/Sivut\/home.aspx\"><em>monikielisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sviestinn\u00e4n professori<\/em><\/a><em> kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Perjantain \u00e4\u00e4ni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien n\u00e4kemyst\u00e4 alkuteoksesta mutta my\u00f6s kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksi\u00e4 suomalaisessa kulttuurissa. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 eri aikakausilta, ilmenee, ett\u00e4 ne ovat tyylilt\u00e4\u00e4n erilaisia ja saattavat poiketa&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2388,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,581],"class_list":["post-2387","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-monikielinen-kaannosviestinta"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2387},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":581,"label":"monikielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sviestint\u00e4"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Taivalkoski-Shilov.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kristiina Taivalkoski-Shilov","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":581,"name":"monikielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sviestint\u00e4","slug":"monikielinen-kaannosviestinta","term_group":0,"term_taxonomy_id":581,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2387","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2387"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2387\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10013,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2387\/revisions\/10013"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2388"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2387"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2387"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2387"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}