{"id":2391,"date":"2017-04-24T12:00:03","date_gmt":"2017-04-24T09:00:03","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2391"},"modified":"2024-05-13T09:13:48","modified_gmt":"2024-05-13T06:13:48","slug":"memento-mori-kun-aika-pysahtyy","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/memento-mori-kun-aika-pysahtyy\/","title":{"rendered":"Memento mori \u2013 kun aika pys\u00e4htyy"},"content":{"rendered":"<p>Vuoden 1657 maaliskuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Turun yll\u00e4 kumisivat viisi ja puoli tuntia tuomiokirkon kellot merkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 pormestari Nicolaus Lietzenin edesmenneen puolison Katarina Balthazarsdotter Wernlen tomumaja laskettiin kirkon p\u00e4\u00e4kuorin hautakammioon. Kunniallisen ja pidetyn vaimo Katarinan maanp\u00e4\u00e4llinen aika oli p\u00e4\u00e4ttynyt viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 aikaisemmin. Vainaja oli kuollessaan vain 39-vuotias. Hautajaisia edelt\u00e4v\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t olivat pys\u00e4ytt\u00e4neet h\u00e4nen perheens\u00e4 el\u00e4m\u00e4n. Sek\u00e4 leski ett\u00e4 lapset joutuivat kokemaan tuon lohduttoman ajan mukanaan tuomat murheet, oudot n\u00e4yt ja \u00e4\u00e4net. Katarinan muistoksi painettu hautajaiskirjoitus kertoo tarkemmin perheen tunnoista.<\/p>\n<p>Pormestarin talon viimeiselle tervehdykselle varatut huoneet oli verhottu mustalla. Peilit oli peitetty ja lepattava kynttil\u00e4nvalo loi varjoja. T\u00e4m\u00e4 vaikutti vahvasti pieniin \u00e4iditt\u00f6miin lapsiin, joita h\u00e4mmensi viel\u00e4 lis\u00e4ksi \u00e4idin outo liikkumattomuus katafalkille nostetussa arkussa. Pormestari murehti kovin lastensa kohtaloa:<\/p>\n<figure id=\"attachment_2394\" aria-describedby=\"caption-attachment-2394\" style=\"width: 214px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2394\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1-214x300.jpg\" alt=\"\" width=\"214\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1-214x300.jpg 214w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1-163x228.jpg 163w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1-360x504.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/TUTK_Toro_kuva-1.jpg 571w\" sizes=\"auto, (max-width: 214px) 100vw, 214px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2394\" class=\"wp-caption-text\">Kuoleman voitto. Turussa riehui Katarina Wernlen kuolinvuonna 1657 rutto, johon menehtyi 240 kaupunkilaista. Talon porttiin tehtiin risti ruton merkiksi tai ripustettiin t\u00e4t\u00e4 augsburgilaista 1600-luvun alun maalausta muistuttava ruttotaulu. Deutsches historisches Museum Berlin, Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n<p>&#8221;Kun kuulen pienten \u00e4iditt\u00f6mien lasteni itkun,<br \/>\nen voi kuin kyynelehti\u00e4 ja huokailla.<br \/>\nLapset kysyv\u00e4t mit\u00e4 outoa \u00e4\u00e4nt\u00e4 kodistamme kuuluu.<br \/>\nJotain uutta lienee matkalla,<br \/>\nkaikilla ovat silm\u00e4t kyyneliss\u00e4<br \/>\nja suruvaatteet yll\u00e4<br \/>\nja kellot soivat.<br \/>\nJumala lohduttakoon teit\u00e4 pienet lapseni,<br \/>\nsill\u00e4 se mit\u00e4 nyt tapahtuu,<br \/>\nei voi teit\u00e4 lohduttaa.<br \/>\nTeid\u00e4n \u00e4itikultanne makaa paareilla<br \/>\nenk\u00e4 saata puhua siit\u00e4.<br \/>\nJumala ottakoon teid\u00e4t suojiinsa.&#8221;<\/p>\n<p>Pormestari Lietzen itse koki \u00e4killisen menetyksen aikuisen miehen tuskana. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 pys\u00e4htyi, ja h\u00e4n mietiskeli y\u00f6n unettomina ja yksin\u00e4isin\u00e4 tunteina kohtaloaan:<\/p>\n<p>&#8221;Kuolema on tullut talooni<br \/>\nja sit\u00e4 min\u00e4 valitan.<br \/>\nH\u00e4n on riist\u00e4nyt minulta vaimoni,<br \/>\njoka oli kotini valo.<br \/>\nH\u00e4n kuoli kesken parhaita vuosiaan<br \/>\nja nuoruutensa kukoistuksessa.<br \/>\nSyd\u00e4meni riutuu surusta<br \/>\nt\u00e4st\u00e4 raskaasta iskusta.<br \/>\nVoi minua tuskaista miesraukkaa!<br \/>\nSuru minut kohtasi niin yll\u00e4tt\u00e4en<br \/>\nja teki p\u00e4iv\u00e4ni yksin\u00e4isiksi.&#8221;<\/p>\n<p>Pormestari tunsi itsens\u00e4 sururunon sanojen mukaan h\u00e4kkilinnuksi, joka voipui itkusta yksin kotona istuessaan. Siell\u00e4 h\u00e4n ajatteli hyv\u00e4\u00e4 puolisoaan, ja h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 riutui kaipauksesta. Koska h\u00e4nen vaimonsa, h\u00e4nen lohtunsa, ilonsa ja huvinsa, oli otettu h\u00e4nelt\u00e4 pois, h\u00e4n her\u00e4si usein y\u00f6ll\u00e4 kaipaukseen ja tunsi itsens\u00e4 aamulla t\u00e4risev\u00e4ksi raunioksi.<\/p>\n<p>Aika, tuo surun herra, toi kuitenkin kuluessaan perheelle lohtua. Hyv\u00e4 puoliso ja \u00e4iti pysyi perheen mieless\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. Kunkin tuli kuitenkin jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Pormestari hankki \u00e4iditt\u00f6mille lapsilleen uuden \u00e4idin suruvuoden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n<p>Tekstin l\u00e4hteen\u00e4 on pormestari Nicolaus Lietzenin vaimon Katarina Wernlen sururuno vuodelta 1657. Kansalliskirjaston tilap\u00e4isrunouden kokoelma, Rv.mf 2478.<\/p>\n<p><em>Veli Pekka Toropainen on Turun yliopiston Suomen historian tutkija, joka on erikoistunut Turun kaupunkihistoriaan.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden 1657 maaliskuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Turun yll\u00e4 kumisivat viisi ja puoli tuntia tuomiokirkon kellot merkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 pormestari Nicolaus Lietzenin edesmenneen puolison Katarina Balthazarsdotter Wernlen tomumaja laskettiin kirkon p\u00e4\u00e4kuorin hautakammioon. Kunniallisen ja pidetyn vaimo Katarinan maanp\u00e4\u00e4llinen aika oli p\u00e4\u00e4ttynyt viisi&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2392,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,245],"class_list":["post-2391","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2391},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Toro.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2391"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10030,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2391\/revisions\/10030"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2392"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2391"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2391"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2391"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}