{"id":2396,"date":"2017-04-24T12:00:19","date_gmt":"2017-04-24T09:00:19","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2396"},"modified":"2024-05-13T09:03:36","modified_gmt":"2024-05-13T06:03:36","slug":"vanhan-hyvan-ajan-modernit-sadut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vanhan-hyvan-ajan-modernit-sadut\/","title":{"rendered":"Vanhan hyv\u00e4n ajan modernit sadut"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Charles Perrault\u2019n teoksen Histoires ou contes de temps pass\u00e9. Avec des Moralitez alkuper\u00e4inen kansilehti vuodelta 1697, signeerannut Antoine Clouzier, painanut Claude Barbin. Oveen on kirjoitettu Contes ma M\u00e8re l\u2019Oye, \u201dHanhiemon tarinat\u201d. Kuulijat ovat lapsiksi tekeytyvi\u00e4 aikuisia, ei aikuisiksi puettuja lapsia. Sadut ja naiivi, konstailematon kerrontatapa olivat muotia 1690-luvulla Pariisin hienostuneissa kirjallisuussalongeissa. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Ennen mik\u00e4\u00e4n ei ollut paremmin, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Charles Perrault<\/strong> \u201dsuuren Ludwig XIV:n aikaa\u201d ylist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 poleemisessa runossaan Le Si\u00e8cle de Louis le Grand<\/em> (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien v\u00e4lill\u00e4. Roihun keskell\u00e4 Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen saaneen satukokoelmansa \u201dHanhiemon tarinat\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Gustave Dor\u00e9n kuvitusta Perrault\u2019n satuihin ns. Hetzel-editiosta vuodelta 1862, Contes de Perrault. Kuva henkii sukupolvien ketjua. I\u00e4k\u00e4s hoitaja \u2013 iso\u00e4itik\u00f6 vai itse \u201dhanhiemo\u201d? \u2013 lukee nuorille kuulijoilleen kirjaa \u00e4idin valvovan katseen alla. Perrault\u2019n saduista on tullut lastenkirjallisuutta. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Perrault\u2019n kuuluisan satukokoelman 1. painettu editio on vuodelta 1697. Teoksen alkuper\u00e4inen otsikko on Histoires ou contes du temps pass\u00e9. Avec des Moralitez<\/em>, ja sen voisi suomentaa vaikkapa n\u00e4in: \u201dTotta tai tarua menneilt\u00e4 ajoilta, kera opettavaisten s\u00e4keiden\u201d. Siin\u00e4 seikkailevat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kirjallisessa muodossa lapsuudestamme tutut hahmot Punahilkasta Peukaloiseen. Sadut ovat yksinkertaisia, mutta naiivius on ajankohdalle tyypillinen tyylikeino, jonka Perrault vei t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 \u00e4\u00e4rimmilleen. H\u00e4n ei kirjoittanut satujaan opiksi lapsille, vaan k\u00e4sitell\u00e4kseen vanhojen tarinoiden ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n toistelun ongelmallisuutta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Charles Perrault\u2019n (1628\u20131703) muotokuva vuodelta 1694. Varakkaaseen porvarisukuun syntynyt Perrault oli Ranskan akatemian j\u00e4sen ja rahaministeri Colbertin neuvonantaja. H\u00e4n oli tuottelias kirjoittaja, jonka p\u00e4\u00e4teos, antiikin aikaa ja 1600-lukua rinnastava Parall\u00e8le des anciens et des modernes (1688\u20131697, 4 osaa) on vaipunut unohduksiin. H\u00e4nern satunsa taas ovat sit\u00e4kin elinvoimaisempia. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Satused\u00e4n moderni aate<\/strong><\/p>\n

Perrault\u2019n vastustajat ovat pit\u00e4neet t\u00e4t\u00e4 radikaalina, joka tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n halveksi antiikin kulttuuria. Perrault ei kuitenkaan moittinut antiikin tekstien lukemista sin\u00e4ns\u00e4, vaan kivettyneit\u00e4 asenteita, jotka nostivat ne kritiikitt\u00f6m\u00e4n ihailun kohteeksi. H\u00e4n vaati kullekin aikakaudelle omaa kirjallisuutta, joka vastaisi sen moraalisia arvoja.<\/p>\n

Klassikot ja modernin suhteellisuus<\/strong><\/p>\n

Perrault kuljettaa saduissaan rinnakkain kahta traditiota, antiikin suuria klassikoita, kuten Ovidiusta<\/strong> ja Plutharkosta<\/strong>, sek\u00e4 kotikutoisempia juttuja, \u201dhanhiemon tarinoita\u201d. H\u00e4n ei pit\u00e4nyt niit\u00e4 lopulta kovinkaan erilaisina. Kun ne t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t Perrault\u2019n kokoelmassa, syntyy uudenlaisia satuja. Teoksen esipuheessa niit\u00e4 kehutaan moraalisemmiksi ja hy\u00f6dyllisemmiksi kuin kumpaakaan esikuvistaan. Perrault ei siis pyrkinyt s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhaa traditiota, vaan luomaan uutta.<\/p>\n

Onko kohtalon ivaa, ett\u00e4 Perrault\u2019n saduista on sittemmin tullut vanhoja ja esikuvallisia satuja \u2013 siis vuorostaan \u201dklassikoita\u201d? Aika on sy\u00f6nyt Perrault\u2019n satujen kriittisen k\u00e4rjen. J\u00e4ljelle on j\u00e4\u00e4nyt satuaines, joka Perrault\u2019n mielest\u00e4 ei kuitenkaan ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4; oleellista on se, miten sanotaan. Jotakin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 muinaisissa sivuissa silti on, ehk\u00e4p\u00e4 juuri niiden tyyli. Kirjoittajan \u00e4\u00e4ni ei katoa, vaikka tarinat saisivat uusia merkityksi\u00e4.<\/p>\n

Tiina Tuominiemi valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaa ranskan oppiaineessa aiheesta \u201dCharles Perrault\u2019n sadut moraalikirjallisuutena\u201d.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ennen mik\u00e4\u00e4n ei ollut paremmin, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 Charles Perrault \u201dsuuren Ludwig XIV:n aikaa\u201d ylist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 poleemisessa runossaan Le Si\u00e8cle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien v\u00e4lill\u00e4. Roihun keskell\u00e4 Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2397,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[125,2353,413],"class_list":["post-2396","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-aika","tag-hiiskuttua","tag-ranska"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2396},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":125,"label":"aika"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":413,"label":"ranska"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/04\/BANNERI_TUTK_Tuominiemi.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Tiina Tuominiemi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":125,"name":"aika","slug":"aika","term_group":0,"term_taxonomy_id":125,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":413,"name":"ranska","slug":"ranska","term_group":0,"term_taxonomy_id":413,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2396","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2396"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2396\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10014,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2396\/revisions\/10014"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2397"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2396"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2396"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2396"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}