Nuoperi<\/a> on 15-vuotisen toimintansa aikana julkaissut l\u00e4hes parikymment\u00e4 tuotetta, joista useimmat ovat kirjamuotoisia ja keskittyv\u00e4t varsin monelle nuorisoty\u00f6n alueelle. Mukana on niin nuorisoty\u00f6n koulutukseen sopivia materiaaleja, hankkeen ja keskuksen kansainv\u00e4list\u00e4 toimintaa k\u00e4sittelevi\u00e4 katsauksia, kansatieteen opinn\u00e4ytteisiin liittyvi\u00e4 tuotteita kuin yleisemmin alan muistitietoon viittaavia tutkimuksellisia niteit\u00e4kin.<\/p>\n Nuorisoty\u00f6n sukupolvet XYZ. Kokemuksia kirjaimista<\/em> (Nuoperi 2017) tuo esiin joukon henkil\u00f6kohtaisia tarinoita alan ty\u00f6h\u00f6n liittyen. Kirjoittajien syntym\u00e4vuodet vaihtelevat 1952 ja 1992 v\u00e4lill\u00e4. Esittelytekstin mukaisesti: \u201dOn diginatiiveja, pullam\u00f6ss\u00f6j\u00e4, min\u00e4min\u00e4-sukupolvelaisia, taantuman teinej\u00e4 ja milleniaaleja.\u201d Tutkimuksessa sukupolvien on n\u00e4hty seuraavan toisiaan noin 30 vuoden aikav\u00e4lyksell\u00e4, vaikka sukupolviin kuuluminen ei olekaan yksiselitteist\u00e4 ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n aikasidonnaista. Yleisesti tunnistetaan sukulaisuussuhteisiin kuuluvat sukupolvet ja yhteiskunnalliset sukupolvet. J\u00e4lkimm\u00e4iset erotellaan BB- (baby-boomers<\/em> eli suuret ik\u00e4luokat), X-, Y- ja Z-sukupolviksi. X-sukupolveen liitet\u00e4\u00e4n meill\u00e4 usein Neuvostoliiton hajoaminen, lama, kasinotalous ja peruskoulu. Y-sukupolvi on puolestaan jo yksil\u00f6llisen valinnan aikaa, jossa merkitt\u00e4vi\u00e4 ovat teknologia ja mm. diginatiiviuus. Z-sukupolvi yhdistyy yleisesti 1990-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen syntyneisiin, joille globaali on itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Kirjan mukaan \u201dZ on kasvanut innovaatioiden ja \u00e4rsykkeiden keskell\u00e4 , h\u00e4n ei muista aikaa ilman netti\u00e4\u201d.<\/p>\n Sukupolvikokemukset ja murrokset<\/strong><\/p>\n Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n monet eiv\u00e4t tosin tunne kuuluvansa mihink\u00e4\u00e4n sukupolveen. Suuria ik\u00e4luokkia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 sosiologi Semi Purhosen<\/strong> v\u00e4it\u00f6skirjassa Sukupolvien ongelma<\/em><\/a> (Helsingin yliopisto 2007) aineiston vastaajista jopa viidesosa ei samaistunut mihink\u00e4\u00e4n tarjotuista ryhmist\u00e4. Nuoperin XYZ-kirjan tekstien mukaan kysymys on paljolti (avain)kokemuksesta. Kirjan l\u00e4ht\u00f6kohtana olleiden v\u00e4itt\u00e4mien kautta valottui kuitenkin selvi\u00e4 murroksia. N\u00e4ihin kuuluivat muun muassa peruskoulu-uudistus, rippikoulu, teknologian kehittyminen ja musiikki. Kirjan tekstej\u00e4 ja sukupolvitutkimusta kommentoinut tutkija Merja Lepp\u00e4lahti<\/strong> ottaa esiin kirjoittajien my\u00f6s kriittisen asenteen sukupolviajatteluun ja n\u00e4kee selitt\u00e4jin\u00e4 muun muassa varallisuuserot, maaseutu\u2013kaupunki-suhteen, henkil\u00f6kohtaiset el\u00e4m\u00e4ntapahtumat ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n Timo J. Virtanen on kansatieteen yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n Nuorisoty\u00f6n sukupolvet XYZ. Kokemuksia kirjaimista<\/em>, toim. Minna Heikkinen & Terhi Lehtinen (Turku: Nuoperi, 2017) on myynniss\u00e4 UTUshopissa<\/a>.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/AJANK_Virtanen_kuva-300x298.jpg\")
<\/a>Kirjainten sukupolvet<\/strong><\/p>\n