{"id":2434,"date":"2017-11-06T12:00:18","date_gmt":"2017-11-06T10:00:18","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2434"},"modified":"2024-05-07T12:57:01","modified_gmt":"2024-05-07T09:57:01","slug":"selma-tutkija-nena-mocnik-ja-sodassa-raiskattujen-tarinat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/selma-tutkija-nena-mocnik-ja-sodassa-raiskattujen-tarinat\/","title":{"rendered":"SELMA-tutkija Nena Mo\u010dnik ja sodassa raiskattujen tarinat"},"content":{"rendered":"

Nena Mo\u010dnik<\/strong> on tutkimuskeskus SELMAn<\/a> ensimm\u00e4inen postdoc-tutkija. H\u00e4n esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan \u201dI Will Not Raise My Child to Kill Your Child\u201d:<\/em> Motherhood, Collective Memory and the Continuum of Sexual Violence in the Aftermath of War<\/em>, jossa h\u00e4n jatkaa Bosnian sodassa raiskattujen naisten parissa tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nena Mo\u010dnik. Kuva: Maria Vasenkari.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 on sen tarkastelu, miten seksuaalisen v\u00e4kivallan trauma siirtyy sukupolvelta toiselle. Mo\u010dnik kysyy, mink\u00e4laisia tarinoita raiskausten uhrit jakavat lastensa kanssa. Miten kerrotut tarinat vaikuttavat lasten seksuaalisuuteen, toimintaan, identiteettiin ja maailmankuvaan? Miten trauma siirtyy sukupolvelta toiselle ja miten se muovaa vanhempien ja lasten v\u00e4list\u00e4 dynamiikkaa?<\/p>\n

N\u00e4iden kysymysten pohjalta pohdimme seminaarissa henkil\u00f6kohtaisen ja kollektiivisen muistin suhdetta ja erilaisia kommunikaation muotoja, mukaan lukien hiljaisuutta. Mit\u00e4 pelkoja ja oletuksia puhumattomuuden taakse k\u00e4tkeytyy? Yksi keskeinen pelko, jonka Mo\u010dnik on kohdannut ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n raiskattujen kanssa, on \u00e4itien pelko siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 joutuvat seksuaalisen v\u00e4kivallan uhreiksi. Sen sijaan poikansa he mielt\u00e4v\u00e4t perheen suojelijoiksi, ei potentiaalisiksi raiskaajiksi. Miten n\u00e4m\u00e4 pelot ja odotukset vaikuttavat lasten kehittyv\u00e4\u00e4n seksuaalisuuteen ja min\u00e4kuvaan?<\/p>\n

Bosnia-Hertsegovina on edelleen varsin patriarkaalinen yhteiskunta, ja \u00e4ideill\u00e4 on keskeinen rooli perheiss\u00e4. Mo\u010dnik on vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 rauhanty\u00f6ss\u00e4 ei oteta riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon seksuaalista v\u00e4kivaltaa ja sen j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 perheiss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4. \u00c4idit pit\u00e4isi ottaa mukaan rauhanty\u00f6h\u00f6n ja heit\u00e4 pit\u00e4isi kannustaa jakamaan kokemuksiaan tavoilla, jotka eiv\u00e4t siirr\u00e4 vihaa seuraaville sukupolville. Raiskaajien demonisoinnin sijaan olisi tarkasteltava, mink\u00e4laiset yhteiskunnalliset mekanismit tekev\u00e4t nuorista miehist\u00e4 raiskaajia.<\/p>\n

Yhteiskunnallinen tilanne Bosnia-Hertsegovinassa on edelleen eritt\u00e4in j\u00e4nnitteinen ja monista asioista on vaikea puhua. Julkisuudessa asiat esitet\u00e4\u00e4n tietyss\u00e4 valossa, ja kansainv\u00e4lisell\u00e4 yleis\u00f6ll\u00e4 on omat odotuksensa siit\u00e4, mink\u00e4laisia sotakokemuksista kertovien tarinoiden tulisi olla. Tutkijatkaan eiv\u00e4t ole aina valmiita kuulemaan tarinoita, jotka eiv\u00e4t sovi tiettyyn muottiin. Raiskauksen kokeneille tarjotaan helposti kapeaa uhrin identiteetti\u00e4, vaikka he ovat kokonaisia ihmisi\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4 ei loppunut seksuaaliseen v\u00e4kivaltaan, vaikka he kantavatkin sen j\u00e4lki\u00e4 mukanaan lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Mo\u010dnik haluaa tutkijanty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohdata heid\u00e4n koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 iloineen ja suruineen \u2013 mukaan lukien heid\u00e4n seksuaalisuutensa kaikkine puolineen.<\/p>\n

Nena Mo\u010dnikilta on juuri ilmestynyt kirja Sexuality After War Rape: From Narrative to Embodied Research<\/a><\/em> (Routledge 2017).<\/p>\n

Hanna Meretoja on yleisen kirjallisuustieteen professori ja humanistisen tiedekunnan varadekaani. H\u00e4n johtaa SELMA-tutkimuskeskusta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nena Mo\u010dnik on tutkimuskeskus SELMAn ensimm\u00e4inen postdoc-tutkija. H\u00e4n esitteli SELMA-seminaarissa 7.9.2017 TIAS-hankettaan \u201dI Will Not Raise My Child to Kill Your Child\u201d: Motherhood, Collective Memory and the Continuum of Sexual Violence in the Aftermath of War, jossa h\u00e4n jatkaa Bosnian…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2435,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[59],"tags":[2353,491],"class_list":["post-2434","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilokunta","tag-hiiskuttua","tag-selma"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2434},"taxonomy_info":{"category":[{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":491,"label":"SELMA"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_HENK_Meretoja.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Hanna Meretoja","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":491,"name":"SELMA","slug":"selma","term_group":0,"term_taxonomy_id":491,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2434","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2434"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2434\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9933,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2434\/revisions\/9933"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2434"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2434"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2434"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}