{"id":2439,"date":"2017-11-06T12:00:23","date_gmt":"2017-11-06T10:00:23","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2439"},"modified":"2024-05-07T12:54:27","modified_gmt":"2024-05-07T09:54:27","slug":"taidehistoria-tutkii-materialisoituneita-ajatuksia-ja-havaintoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/taidehistoria-tutkii-materialisoituneita-ajatuksia-ja-havaintoja\/","title":{"rendered":"Taidehistoria tutkii materialisoituneita ajatuksia ja havaintoja"},"content":{"rendered":"<p>Taidehistorioitsijana ajattelen, ett\u00e4 eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyv\u00e4t esineiss\u00e4 ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti n\u00e4hd\u00e4, kuinka havainnot ja k\u00e4sitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti.<\/p>\n<p><strong>Gaston Bachelard<\/strong> uskoi, ett\u00e4 <em>aika<\/em> voi tihenty\u00e4 ja tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi tilassa; fenomenologi <strong>Edmund Husserl<\/strong> ajatteli, ettei tietyss\u00e4 kulttuurissa el\u00e4vien ihmisten ole oikeastaan edes mahdollista todella n\u00e4hd\u00e4 omaa historiallisesti kerrostunutta ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 se koostuu aiemmin el\u00e4neiden ja toimineiden ihmisten materialisoituneista ajatuksista, kulttuurisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, joka m\u00e4\u00e4rittelee havaittavan ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ajateltavissa olevan ehdot. Husserl vertasikin kulttuurin ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 kalaan, joka el\u00e4\u00e4 kokonaan veden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4 muttei koskaan n\u00e4e sit\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2441\" aria-describedby=\"caption-attachment-2441\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/HENK_Stewen_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2441\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/HENK_Stewen_kuva-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2441\" class=\"wp-caption-text\">Kuva: Anna-Elena P\u00e4\u00e4kk\u00f6l\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kulttuurinen ja materiaalinen muisti kiehtoo minua, mutta yht\u00e4 lailla kiehtovia ovat havainto- ja ajatustottumusten muutokset: mist\u00e4 ne saavat alkunsa, miten ne tapahtuvat ja mill\u00e4 tavoin aikaisempi historia vaikuttaa nykyhetkess\u00e4. N\u00e4enkin taidehistorian tutkimuksen keskeisen merkityksen siin\u00e4, kuinka sen avulla voi n\u00e4hd\u00e4, millainen nykyhetki on ja mik\u00e4 siin\u00e4 voisi olla toisin. Taidehistoria merkitsee t\u00e4ss\u00e4 suhteessa my\u00f6s kulttuurisesti luonnollistuneiden oletusten purkuty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkijanty\u00f6ss\u00e4ni on kaksi eri ulottuvuutta: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 tarkastelen pitk\u00e4n keston jatkumoita (<strong>Jacques Le Goffin<\/strong> <em>l\u2019histoire \u00e0 longue dur\u00e9e<\/em>) ja toisaalta sit\u00e4, mill\u00e4 tavoin muutokset tapahtuvat. Kuvakulttuurien n\u00e4k\u00f6kulmasta esimerkiksi my\u00f6h\u00e4isantiikki samoin kuin keskiajan ja renessanssin murros n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t maailmojen radikaaleina uudelleenj\u00e4sentymisin\u00e4 hieman samalla tavalla kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 parhaillaan tapahtuva digitaalinen kumous.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4n keston historian rinnalla minua kiinnostaa nykyhetki, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 esimerkiksi nykytaiteen eri mediumit ja metodit. Toisaalta nykytaiteen tutkimuksellakin on kiinnostava yhteys historiaan: happening, performanssi, yhteis\u00f6llinen luovuus, identiteettien ja roolien moninaisuus olivat 1890-luvulla silloisen nykytaiteen fokuksessa, ja radikaalit taiteilijat saivat innoituksensa muun muassa el\u00e4inaktivismista, mystiikasta id\u00e4n ja l\u00e4nnen uskonnoissa sek\u00e4 anarkistisesta liikkeest\u00e4.<\/p>\n<p>Turun yliopisto on minulle uusi ymp\u00e4rist\u00f6, jossa on inspiroivaa saada opettaa, keskustella ja tutkia; tieteen- ja taiteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmat kohtaavat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 dialogissa, joka synnytt\u00e4\u00e4 uutta ajattelua. Ja taidehistorioitsijalle on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s, mill\u00e4 tavalla kulttuurin kerroksellisuus on keskiaikaisessa kaupungissa niin monella tavalla l\u00e4sn\u00e4 olevaa Tuomiokirkon kellon taustoittamasta \u00e4\u00e4nimaisemasta paikannimiin ja asemakaavassa yh\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4viin keskiaikaisiin reitteihin; ihailen my\u00f6s <strong>Aarne Ervin<\/strong> modernia Yliopistonm\u00e4ke\u00e4 ja kirjastoa, jossa tuntee olevansa samaan aikaan maisemassa ja kirjojen sivuilta avautuvissa maailmoissa.<\/p>\n<p><em>Riikka Stewen on taidehistorian ma. yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taidehistorioitsijana ajattelen, ett\u00e4 eri aikojen ja kulttuurien maailmankuvat kiteytyv\u00e4t esineiss\u00e4 ja objekteissa, joita kutsumme taiteeksi ja taideteoksiksi; taiteessa voimme konkreettisesti n\u00e4hd\u00e4, kuinka havainnot ja k\u00e4sitykset maailmasta muuttuvat kulttuurisesti ja historiallisesti. Gaston Bachelard uskoi, ett\u00e4 aika voi tihenty\u00e4 ja tulla n\u00e4kyv\u00e4ksi&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2440,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[59,119],"tags":[2353,293],"class_list":["post-2439","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilokunta","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-taidehistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2439},"taxonomy_info":{"category":[{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":293,"label":"taidehistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_HENK_Stewen.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Riikka Stewen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":293,"name":"taidehistoria","slug":"taidehistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":293,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2439","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2439"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2439\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9924,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2439\/revisions\/9924"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2439"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2439"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2439"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}