Stadin kaduilla vai laulun s\u00e4keiss\u00e4? Ei suinkaan, vaan kyse on yl\u00e4ilmoissa liihottelevista siivekk\u00e4ist\u00e4, tarkemmin sanoen petolinnuista, joille lintuharrastajat eri puolilla Suomea ovat antaneet lukuisia lempinimi\u00e4. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin n\u00e4it\u00e4 Suomessa tavattujen petolintujen lis\u00e4nimi\u00e4 ja niiden rakenteita. S\u00e4hk\u00f6isen kyselyn kautta ker\u00e4tty aineisto osoittaa, ett\u00e4 harrastajilla on lajituntemuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s huumorintajua ja kielellist\u00e4 kekseli\u00e4isyytt\u00e4: 47 petolinnulle kertyi 647 lis\u00e4nime\u00e4, jotka vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ilmeikkyydell\u00e4\u00e4n ja rakenteellisella monipuolisuudellaan.<\/p>\n
Mist\u00e4 on linnun lis\u00e4nimi tehty?<\/strong><\/p>\n Lis\u00e4nimet muodostuvat valtaosin suomenkielisten ja tieteellisten nimien pohjalta. Kantana saattaa olla my\u00f6s linnun historiallinen nimi, vieraskielinen nimi tai jokin mielleyhtym\u00e4 tai sanaleikki. Lintujen lis\u00e4nimien muodostusperiaatteet noudattelevat pitk\u00e4lle yleisi\u00e4 sananmuodostustapoja eli johtamista, yhdist\u00e4mist\u00e4, lainaamista ja merkityksenmuutosta. Lyhennenimet on ryhm\u00e4, jossa sananmuodostus eniten poikkeaa yleiskielest\u00e4. Muodostaminen tapahtuu varsin kaavamaisesti joko koostamalla: kaha<\/em> (kanahaukka), typist\u00e4m\u00e4ll\u00e4: nipa<\/em> (arokotka, Aquila nipalensis<\/em>) tai ellipsin avulla: kilju<\/em> (kiljukotka).<\/p>\n Johtaminen ja yhdist\u00e4minen ovat kieless\u00e4mme tavanomaisia sananmuodostuskeinoja. Lis\u00e4nimiss\u00e4 yleisin johtamiskeino on lyhent\u00e4v\u00e4 johtaminen. Milkki<\/em>, pannari<\/em> ja kanis<\/em> eiv\u00e4t siis kuulu aamiaisp\u00f6yt\u00e4\u00e4n, vaan lintumaailmaan: haarahaukka, Milvus migrans<\/em>, s\u00e4\u00e4ksi, Pandion haliaetus<\/em> ja kanahaukka. Isoleija<\/em> eli isohaarahaukka (engl. Red kite<\/em>) ja nisuhaukka<\/em> eli varpushaukka (Accipiter nisus<\/em>) viittaavat jo enemm\u00e4n siivekk\u00e4isiin. Yhdysnimien rakenne on lintujen lis\u00e4nimille tyypillinen: ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t tietoa linnun suomenkielisest\u00e4 ja toisaalta vieraskielisest\u00e4 tai tieteellisest\u00e4 nimest\u00e4 sek\u00e4 nimien historiallisesta taustasta. T\u00e4m\u00e4 onkin merkillepantavaa aineiston nimiss\u00e4. Ne todistavat kielenk\u00e4ytt\u00e4jien kyvyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maailmantietoa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 nimenmuodostuksessa.<\/p>\n Humoristisuus ja kielell\u00e4 leikittely ovat n\u00e4kyv\u00e4sti mukana lis\u00e4nimiss\u00e4. On l\u00e4ht\u00f6sanana sitten suomenkielinen tai vieraskielinen nimi, nokkela kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 muodostaa persoonallisen ja hauskan, mutta kuitenkin harrastajalle tunnistettavan uuden nimityksen. Rys\u00e4eetu<\/em> maakotkan (Aquila chrysaetos<\/em>), rusina<\/em> hiirip\u00f6ll\u00f6n (Surnia ulula<\/em>) ja pieksu<\/em> piekanan nimityksen\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t asiaa harrastamattomankin mielenkiinnon, vaikkei nimityksen yhteys tarkoitteeseen olisikaan tiedossa. Lis\u00e4nimet kuvailevat usein linnun ulkomuotoa, liikehdint\u00e4\u00e4 tai \u00e4\u00e4ntely\u00e4. Lintuharrastaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ovat lekuttelija<\/em>, puputtaja<\/em> ja r\u00e4symatto<\/em>. Maallikolle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 ovat tuulihaukka, helmip\u00f6ll\u00f6 ja merikotka.<\/p>\n Mihin viiva vedet\u00e4\u00e4n?<\/strong><\/p>\n Kielimuotona harrastekielet lasketaan yleens\u00e4 slangiksi. Sanalla \u2019slangi\u2019 on edelleen liev\u00e4sti negatiivinen kaiku; onhan slangi vanhastaan ymm\u00e4rretty huolimattomaksi ja ep\u00e4korrektiksi, joskus jopa alatyyliseksi kielenk\u00e4yt\u00f6n tavaksi. Kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lintujen lis\u00e4nimiss\u00e4kin esiintyy slangille tyypillisi\u00e4 rakenteita ja tyylillisi\u00e4 piirteit\u00e4. Harrastesanastoja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kuitenkin ihmiset, joilla on kyseisest\u00e4 harrastuksesta yleens\u00e4 varsin kattavat tiedot. Sanojen etymologia ja eri variaatiot ovat heille enimm\u00e4kseen tuttuja, ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t osaavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainitsemaani maailmantietoa ja vieraita kieli\u00e4 uusia ilmaisuja muodostaessaan. Sanaston, siis lajikohtaisen terminologian, hallitsee kunnolla vain \u201dalan ammattilainen\u201d. Sama m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 sopii my\u00f6s tarkkarajaisiin ammattiterminologioihin. Raja professionaalien erikoiskielten ja ep\u00e4virallisten harrasteslangien v\u00e4lill\u00e4 on jossain m\u00e4\u00e4rin liukuva. K\u00e4ytt\u00f6yhteys ja alan arvostus on se yleiskriteeri, jonka perusteella sanasto m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n erikoissanastoksi. Vaikka ep\u00e4viralliset sanastot eiv\u00e4t koskaan saisikaan termist\u00f6n statusta, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kunnalleen ne ovat joka tapauksessa yht\u00e4 tarkkoja ja merkitsevi\u00e4 kuin viralliset erikoissanastot omille k\u00e4ytt\u00e4jilleen.<\/p>\n Keit\u00e4 siis ovat arska, pera ja pennanen?<\/strong><\/p>\n Jos joskus eksyt lintutorniin lintuharrastajien joukkoon puolenp\u00e4iv\u00e4n petoja tarkkailemaan ja kuulet n\u00e4m\u00e4 nimet, tied\u00e4t, ett\u00e4 taivaalla kaartelevat arosuohaukka, mehil\u00e4ishaukka (Pernis apivorus<\/em>) ja pikkukotka (Aquila pennata<\/em>).<\/p>\n Satu K\u00e5rlund on pitk\u00e4n linjan opiskelija, joka el\u00e4kei\u00e4n kynnyksell\u00e4 valmistui filosofian maisteriksi p\u00e4\u00e4aineenaan suomen kieli.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4rkeiksi koetuille asioille on kieless\u00e4 tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksi\u00e4 ja termej\u00e4. Virallisia termist\u00f6j\u00e4 laaditaan ammattisanastoista. Mutta t\u00e4sm\u00e4llisi\u00e4 ilmaisuja syntyy my\u00f6s harrastekieliin, joita harrasteslangeiksikin kutsutaan. Miss\u00e4 luuraavat arska, pera ja pennanen? Stadin kaduilla vai laulun s\u00e4keiss\u00e4? Ei suinkaan, vaan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2461,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,527],"class_list":["post-2460","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-suomen-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2460},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":527,"label":"suomen kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_OPIN_Ka\u2560\u00e8rlund.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Satu K\u00e5rlund","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2460","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2460"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9898,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2460\/revisions\/9898"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2461"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/OPIN_Ka\u2560\u00e8rlund_kuva.jpg\")
<\/a>