{"id":2465,"date":"2017-11-06T12:00:50","date_gmt":"2017-11-06T10:00:50","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2465"},"modified":"2024-05-07T12:17:28","modified_gmt":"2024-05-07T09:17:28","slug":"think-we-must","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/think-we-must\/","title":{"rendered":"\u201dThink we must!\u201d"},"content":{"rendered":"

Filosofi Kai Alhasen<\/strong> mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4minen: keskustelijat oppivat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toistensa n\u00e4k\u00f6kantoja.<\/p>\n

Alhasen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 luonnehtii hyvin syyskuista v\u00e4it\u00f6stilaisuutta, jossa puolustin v\u00e4it\u00f6skirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun j\u00e4lkipuolen tuomioistuinprosesseissa<\/em>. K\u00e4vimme vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4ni professori Pirjo Markkolan<\/strong> kanssa antoisan keskustelun, dialogin, jossa pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millaiseksi ymm\u00e4rr\u00e4mme olemisen, ontologian, luonteen.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Vas. Pirjo Markkola, Marjo Kaartinen ja Anu Salmela. Kuva: Miia Tanner.<\/figcaption><\/figure>\n

Kysymys oli v\u00e4it\u00f6stilaisuuden keski\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 tutkimukseni on teoreettisesti orientoitunut. Sovellan v\u00e4it\u00f6skirjassani, vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4ni osuvaa kuvausta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseni, kolmen f:n teoreetikon, filosofi-fyysikko-feministi Karen Baradin<\/strong> toimijuusrealismia (agential realism<\/em>). Uusmaterialisteihin lukeutuva Barad argumentoi paitsi materian ja diskurssin erottamattomuuden my\u00f6s ihmiskeskeisyyden haastamisen puolesta. Baradilaisen luennan my\u00f6t\u00e4 1800-luvun j\u00e4lkipuolen naisten itsemurhista paljastui materiaalisia ja ei-inhimillisi\u00e4 ulottuvuuksia, joihin ei aiemmissa tutkimuksissa ollut kiinnitetty huomiota.<\/p>\n

Dialoginen v\u00e4it\u00f6s<\/strong><\/p>\n

Sain v\u00e4it\u00f6stilaisuudessa avata tulkintojani ja Baradin ajattelua useaan otteeseen. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi mieleeni j\u00e4i kuitenkin keskustelun dialogisuus \u2013 vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n valmius ja pyrkimys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohtia, jotka poikkesivat h\u00e4nen omistaan. Koska v\u00e4it\u00f6skirjani her\u00e4tti kysymyksi\u00e4 ja ajatuksia, olin saavuttanut tavoitteeni. Halusin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua. Halusin, ett\u00e4 lukija alkaisi ajatella, kenties jopa kyseenalaistaa, omaa ajatteluaan \u2013 tai omaani. Samaa mielt\u00e4 ei tarvitse olla mutta on ajateltava. Dosentti Mianna Meskus<\/strong>, v\u00e4it\u00f6skirjani toinen esitarkastaja, siteerasikin karonkkapuheessaan Virginia Woolfia<\/strong> (Three Guineas<\/em> 1938), joka kannusti lukijoitaan ajattelemaan, koska \u201dthink we must. \u2013 \u2013 Let us never cease from thinking \u2013 what is this \u2019civilization\u2019 in which we find ourselves?\u201d<\/p>\n

Anu Salmela on itsemurhien historiaan, l\u00e4\u00e4ketieteen historiaan ja sukupuolihistoriaan erikoistunut tutkija. <\/em><\/p>\n

Anu Salmela, Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun j\u00e4lkipuolen tuomioistuinprosesseissa<\/em><\/a>.<\/em> Annales Universitatis Turkuensis C 440. Turun yliopisto, 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4minen: keskustelijat oppivat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toistensa n\u00e4k\u00f6kantoja. Alhasen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 luonnehtii hyvin syyskuista v\u00e4it\u00f6stilaisuutta, jossa puolustin v\u00e4it\u00f6skirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun j\u00e4lkipuolen tuomioistuinprosesseissa. K\u00e4vimme vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4ni professori Pirjo Markkolan kanssa…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2466,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,275],"class_list":["post-2465","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2465},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_OPIN_Salmela.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Anu Salmela","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2465","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2465"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2465\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9895,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2465\/revisions\/9895"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2466"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2465"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2465"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2465"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}