{"id":2471,"date":"2017-11-06T12:00:12","date_gmt":"2017-11-06T10:00:12","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2471"},"modified":"2024-05-07T15:03:17","modified_gmt":"2024-05-07T12:03:17","slug":"ajasta-museoesineista-ja-digitaalisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ajasta-museoesineista-ja-digitaalisuudesta\/","title":{"rendered":"Ajasta, museoesineist\u00e4 ja digitaalisuudesta"},"content":{"rendered":"

Kun puhumme museoesineest\u00e4 tai digitaalisesta esineest\u00e4, puhumme hyvin ep\u00e4tarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat toisinaan muotoaan. Tutkin pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni aineellisten, digitoitujen ja mallinnettujen museoesineiden materiaalisuutta, aikaa ja suhdetta museok\u00e4vij\u00e4\u00e4n. Aineistona oli Turun linnan ja EMMA-museon esineit\u00e4.<\/p>\n

Taustalla oli my\u00f6s laajempi kysymys: mink\u00e4lainen on tulevaisuuden museo? Digitalisoituva, yhteis\u00f6llinen maailma venytt\u00e4\u00e4 koko museo-k\u00e4sitteen raameja. Olenkin k\u00e4ytt\u00e4nyt tutkielmassani k\u00e4sitett\u00e4 hyvin laajasti. Digitaalisuus itsess\u00e4\u00e4n on my\u00f6s melko anarkistista ja digisis\u00e4lt\u00f6jen m\u00e4\u00e4rittely hetkeen sidottua.<\/p>\n

Yhteist\u00e4 rytmi\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Putkiradio vitriinin takana Turun linnan pohjoisessa n\u00e4yttelyhallissa. Kuva: Tiia Suorsa.<\/figcaption><\/figure>\n

On olemassa kahdenlaista aikaa: koettua ja mekaanista aikaa, joista molemmat ovat tosia, mutta erilaisissa todellisuuksissa. Mekaaninen aika on ihmisten v\u00e4list\u00e4 ja sopimukseen perustuvaa, koettu aika on puolestaan henkil\u00f6kohtaista, itse\u00e4 varten m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 kahdella ajalla ei ole juuri tekemist\u00e4 toistensa kanssa, mutta ne kulkevat rinnakkain. Kokemus ajasta esimerkiksi arkirutiinien kautta voi olla syklinen, vaikka mekaaninen aika kulkeekin lineaarisesti eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Museoesineen ja ihmisen suhteeseen vaikuttaa samalla taajuudella oleminen samalla tavalla kuin kahden ihmisen v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Jos esine ei ole samassa rytmiss\u00e4 kuin museok\u00e4vij\u00e4, se ei her\u00e4t\u00e4 kiinnostusta eik\u00e4 saa pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Museok\u00e4vij\u00e4 saattaa joutua aineellisessa museotilassa hidastamaan omaa aikaansa tai digitaalisessa tilassa kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja aktivoimaan luontaista aikaansa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nuuskarasia. Turun museokeskus, CC BY-ND 4.0.<\/figcaption><\/figure>\n

Ajan eri muotoja<\/strong><\/p>\n

Tutkielmassani aika esiintyi eri esineiden kanssa eri tavalla. Aineellisten esineiden aika oli lineaarista, digitoitujen esineiden aika pys\u00e4ytetty\u00e4 ja mallinnettujen esineiden aika muuttuvaa.<\/p>\n

Digitoituja ja mallinnettuja esineit\u00e4 eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4ritelleet esineelle tietynlaisia k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia luovat aikajaksot. Aineellisella esineell\u00e4 sen sijaan voi olla t\u00e4llaisia jaksoja. Esimerkiksi nuuskarasia on voinut ensin olla k\u00e4ytt\u00f6esineen\u00e4, sitten varastossa potentiaalisen k\u00e4yt\u00f6n tilassa ja lopulta osana museon esinekokoelmaa.<\/p>\n

Museoesine on aina vuorovaikutuksessa katsojan kanssa, ja sit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t monet materiaalisuuden ja ajallisuuden ulottuvuudet. Lopulta kyse ei kuitenkaan ole siit\u00e4, miss\u00e4 muodossa esine koetaan, vaan vuorovaikutuksen mahdollistamisesta esineen ja k\u00e4vij\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tiia Suorsa on digitaalisesta kulttuurista ja kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 kiinnostunut pro gradun tekij\u00e4, jonka tutkielma<\/em> \u201dDigitoitu maito ei valu. Digitaalisten ja aineellisten museoesineiden materiaalisuus, aika ja suhde museok\u00e4vij\u00e4\u00e4n\u201d on arvioitavana digitaalisen kulttuurin oppiaineessa syksyll\u00e4 2017.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun puhumme museoesineest\u00e4 tai digitaalisesta esineest\u00e4, puhumme hyvin ep\u00e4tarkoista ja kaiken aikaa muotoaan muuttavista objekteista. Ne kulkevat ajassa ja muuttavat toisinaan muotoaan. Tutkin pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4ni aineellisten, digitoitujen ja mallinnettujen museoesineiden materiaalisuutta, aikaa ja suhdetta museok\u00e4vij\u00e4\u00e4n. Aineistona oli Turun linnan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2472,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[281,2353,389],"class_list":["post-2471","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-digitaalinen-kulttuuri","tag-hiiskuttua","tag-kulttuuriperinnon-tutkimus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2471},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":281,"label":"digitaalinen kulttuuri"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":389,"label":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_OPIN_Suorsa.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Tiia Suorsa","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":1,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":281,"name":"digitaalinen kulttuuri","slug":"digitaalinen-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":281,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":389,"name":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus","slug":"kulttuuriperinnon-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":389,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2471"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9940,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2471\/revisions\/9940"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}