{"id":2477,"date":"2017-11-06T12:00:34","date_gmt":"2017-11-06T10:00:34","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2477"},"modified":"2024-05-07T12:37:12","modified_gmt":"2024-05-07T09:37:12","slug":"kielihistorian-voittajat-ja-haviajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielihistorian-voittajat-ja-haviajat\/","title":{"rendered":"Kielihistorian voittajat ja h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Sivu Agricolan Uuden testamentin toisesta alkupuheesta. Kansalliskirjasto.<\/figcaption><\/figure>\n

V\u00e4it\u00f6skirjassani yhdistyv\u00e4t kiinnostus kielihistoriaan ja sanoihin. Olen tutkinut, millaisia yhdyssanoja vanhimmassa suomenkielisess\u00e4 kirjallisuudessa esiintyy. V\u00e4it\u00f6skirjani Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa<\/em> muodostuu yhteenveto-osasta ja viidest\u00e4 artikkelista. V\u00e4it\u00f6stilaisuus oli 25. elokuuta 2017.<\/p>\n

Aineistojen rajat<\/strong><\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjassani esit\u00e4n kuvauksen Agricolan<\/strong> teoksissa esiintyvist\u00e4 yhdyssanoista ja yhdyssanarakenteista. Mukana on rakenteita, jotka nykykieless\u00e4kin tulkitaan ilman muuta yhdyssanoiksi, kuten substantiivit aamurusko<\/em> ja uusikuu<\/em> sek\u00e4 adjektiivit erinomainen<\/em> ja vanhurskas<\/em>. Sen sijaan pronomini itsekukin<\/em> tai adverbi niinkuin<\/em> tulkittaisiin nykykieless\u00e4 sanaliitoksi ja sen my\u00f6t\u00e4 erilleen kirjoitettavaksi. Agricolan teoksissa tuollaiset sanayhtym\u00e4t on kuitenkin hyvin yleisesti kirjoitettu yhteen ja k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni ymm\u00e4rretty yhdyssanoiksi. Verbit ulosmenn\u00e4<\/em> ja ylenkatsoa<\/em> voimme nykyisinkin hahmottaa yhdyssanoiksi, mutta olemme oppineet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 huonoina ja ep\u00e4suomalaisina.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Sanaliput ovat kielenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poimittujen sanojen muistiinpanoja. Lippuihin on merkitty hakusanaksi se sana, jota muistiinpano koskee, ja ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ksi tiedon sanan esiintymispaikasta ja esimerkin sanan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kuvan sanalippu on alaskukistua<\/em>-verbist\u00e4, joka on poimittu Agricolan Psalttarista (1551). Kuva: Tanja Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Nykykieleen pohjautuva k\u00e4sitys kielest\u00e4 vaikeuttaa vanhan kielen tutkimista niin aineiston keruuvaiheessa kuin aineiston analysoinnissakin. Toimitetuista aineistoista, kuten kirjallisuudesta poimituista sanalipuista tai digitaaliseen muotoon koostetuista teksteist\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4neen pois sellaista, mik\u00e4 nykykielen kannalta on ep\u00e4olennaista tai jopa ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kurjat k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainat<\/strong><\/p>\n

Yhdysverbit (esim. alasastua<\/em>, poisottaa<\/em>) ovat hyv\u00e4 esimerkki sanarakenteesta, jota on esimerkiksi Vanhan kirjasuomen sanakirjan sanalippukokoelmassa k\u00e4sitelty nykykielen ehdoin. Kokoelmassa on toki sanalippuja yhdysverbeist\u00e4 \u2013 eih\u00e4n vanhan kirjakielen keskeist\u00e4 sanatyyppi\u00e4 ole voitu kokonaan sivuuttaa \u2013, mutta h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n usein sanalipuissa verbi ja sit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 adverbi on erotettu toisistaan. Ik\u00e4\u00e4n kuin sanojen k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainatausta ja vierasper\u00e4inen olemus olisi haluttu h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyvist\u00e4. Yhdysverbeist\u00e4 on sent\u00e4\u00e4n onneksi hajanaisia j\u00e4lki\u00e4 vanhan kirjakielen sanalippukokoelmassa. Sen sijaan yhdysadverbit (esim. ennen kuin, jokap\u00e4iv\u00e4<\/em>) j\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes kokonaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin \u2013 nykykieless\u00e4h\u00e4n niit\u00e4 ei yleens\u00e4 yhdyssanoina pidet\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Tanja Toropaisen (vas.) v\u00e4it\u00f6skirja tarkastettiin 25. elokuuta 2017. Keskell\u00e4 kustos, professori emerita Kaisa H\u00e4kkinen, ja oikealla vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4 dosentti Kaarina Pitk\u00e4nen-Heikkinen Helsingin yliopistosta. Kuva: Aki Luotonen.<\/figcaption><\/figure>\n

N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 historiallisessa sanastontutkimuksessa kielen kehittyess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 v\u00e4istyneet ja nykykieless\u00e4 esiintym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t sanarakenteet voivat helposti j\u00e4\u00e4d\u00e4 unohduksiin. Suurin huomio kiinnittyy nykykielen kannalta kiinnostavaan, edelleen elinvoimaiseen ja kulttuurisesti kiinnostavaan sanastoon. Se on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta n\u00e4in syntyy vain osittainen kuva siit\u00e4, millaista kieli on ennen ollut. Omassa tutkimuksessani olen pyrkinyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuollaista puolinaista kuvaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rinnakkain sek\u00e4 toimitettuja aineistoja ett\u00e4 alkuper\u00e4isi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4 ja irrottautumalla tietoisesti nykykielen yhdyssanak\u00e4sityksest\u00e4.<\/p>\n

Tanja Toropainen on yliopisto-opettaja suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa.<\/em><\/p>\n

Artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa<\/em> (Annales Universitatis Turkuensis C 439, 2017) johdanto-osuus on luettavissa verkossa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

V\u00e4it\u00f6skirjassani yhdistyv\u00e4t kiinnostus kielihistoriaan ja sanoihin. Olen tutkinut, millaisia yhdyssanoja vanhimmassa suomenkielisess\u00e4 kirjallisuudessa esiintyy. V\u00e4it\u00f6skirjani Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa muodostuu yhteenveto-osasta ja viidest\u00e4 artikkelista. V\u00e4it\u00f6stilaisuus oli 25. elokuuta 2017. Aineistojen rajat V\u00e4it\u00f6skirjassani esit\u00e4n kuvauksen Agricolan teoksissa esiintyvist\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2478,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,527],"class_list":["post-2477","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-suomen-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2477},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":527,"label":"suomen kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_OPIN_Toropainen.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Tanja Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2477"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9911,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2477\/revisions\/9911"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}