{"id":2484,"date":"2017-11-06T12:00:53","date_gmt":"2017-11-06T10:00:53","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2484"},"modified":"2024-05-07T12:16:46","modified_gmt":"2024-05-07T09:16:46","slug":"orvuaar-vai-au-revoir","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/orvuaar-vai-au-revoir\/","title":{"rendered":"\u201dOrvuaar\u201d vai \u201dau revoir\u201d?"},"content":{"rendered":"<p>Muistan hyvin, milloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kiinnostuin v\u00e4it\u00f6stutkimukseni aihepiirist\u00e4. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti \u201dAisopos\u201d. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-el\u00e4myksen, kun tajusin, ett\u00e4 tuo lausahdus liittyikin otaksumiseen \u2013 \u201dI suppose\u201d. Ymm\u00e4rsin siis kuulemaani vasta sitten, kun sain tiet\u00e4\u00e4, miten vieraskielinen ilmaus kirjoitettiin. T\u00e4t\u00e4 kirjoitusasun vaikutusta kuullun ymm\u00e4rt\u00e4miseen tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani.<\/p>\n<p><strong>Miten \u00e4\u00e4nteet kirjoitetaan?<\/strong><\/p>\n<p>Aiemmat tutkimukset \u00e4idinkielen puhujilla osoittavat, ett\u00e4 sanojen kirjoitusasu aktivoituu automaattisesti puhetta kuunneltaessa. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani minua kiinnosti, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin n\u00e4in k\u00e4y my\u00f6s ranskan kielen oppijoilla, jotka ovat olleet lukutaitoisia aloittaessaan ranskan opinnot. Suomen kieless\u00e4 jokaista \u00e4\u00e4nnett\u00e4 vastaa yleens\u00e4 yksi kirjain. Ranskan kieless\u00e4 n\u00e4in ei ole, vaan vaikkapa <em>o<\/em>-\u00e4\u00e4nne voidaan kirjoittaa usealla eri tavalla (esim. <em>o<\/em>, <em>au<\/em>, <em>eau<\/em>, <em>ot <\/em>ja <em>os<\/em>). Sanan kirjoitusasua ei siis voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 suoraan sen \u00e4\u00e4nneasusta.<\/p>\n<p><strong>Tutkimuksen ydintulos<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimukseen osallistui suomenkielisi\u00e4 ranskan oppijoita alkeiskurssilaisista aina hyvin edistyneisiin oppijoihin. Muun muassa silm\u00e4nliikemenetelmin saadut tulokset osoittavat, ett\u00e4 sanojen kirjoitusasu aktivoituu puhuttujen sanojen tunnistuksessa my\u00f6s vieraan kielen oppijoilla. Kirjoitusasun vaikutus oli kuitenkin erilaista aloittelevilla ja edistyneill\u00e4 oppijoilla. Esimerkiksi ranskan kielell\u00e4 lausuttu \u201dorvuaar\u201d eli \u201dn\u00e4kemiin\u201d aktivoi edistyneiden oppijoiden mieless\u00e4 ranskan kielen kirjoitusasun \u201dau revoir\u201d, kun taas aloittelevien oppijoiden mieless\u00e4 aktivoitui suomen kielen mukainen kirjainyhdistelm\u00e4 \u201dorvuaar\u201d. T\u00e4llainen \u00e4idinkielen aktivoituminen saattaa hidastaa vieraan kielen puhuttujen sanojen tunnistusta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ett\u00e4 vieraan kielen oppijat eiv\u00e4t ole yhten\u00e4inen joukko vaan ett\u00e4 prosessointimekanismit voivat olla erilaisia kielitaidon eri tasoilla.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulokset viittaavat my\u00f6s siihen, ett\u00e4 vieraan kielen sanastotieto on ep\u00e4symmetrist\u00e4: vaikka kirjoitetut sanat tunnistettiin melko hyvin, samat sanat eiv\u00e4t olleetkaan puhuttuina yht\u00e4 tuttuja. T\u00e4m\u00e4 on varmasti monelle kielenoppijalle tuttu tilanne, mutta sit\u00e4 ei juurikaan ole huomioitu vieraan kielen prosessointia mallinnettaessa. Jatkotutkimuksissa olisi kiinnostavaa selvitt\u00e4\u00e4, millaisilla menetelmill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kuilua voitaisiin kuroa umpeen.<\/p>\n<p><em>Outi Veivo ty\u00f6skentelee yliopisto-opettajana Turun yliopiston ranskan oppiaineessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistan hyvin, milloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kiinnostuin v\u00e4it\u00f6stutkimukseni aihepiirist\u00e4. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti \u201dAisopos\u201d. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-el\u00e4myksen, kun tajusin, ett\u00e4 tuo lausahdus liittyikin otaksumiseen \u2013 \u201dI suppose\u201d. Ymm\u00e4rsin siis kuulemaani vasta sitten, kun&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2485,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,413],"class_list":["post-2484","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-ranska"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2484},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":413,"label":"ranska"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_OPIN_Veivo.jpg",590,290,false],"author_info":{"display_name":"Outi Veivo","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":413,"name":"ranska","slug":"ranska","term_group":0,"term_taxonomy_id":413,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2484","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2484"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2484\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9891,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2484\/revisions\/9891"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2484"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2484"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2484"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}