{"id":2528,"date":"2017-11-06T12:00:53","date_gmt":"2017-11-06T10:00:53","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2528"},"modified":"2024-05-07T12:14:08","modified_gmt":"2024-05-07T09:14:08","slug":"kielitietoisuus-ja-tulevaisuuden-kielitaitovaranto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielitietoisuus-ja-tulevaisuuden-kielitaitovaranto\/","title":{"rendered":"Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto"},"content":{"rendered":"<p>Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa <a href=\"http:\/\/www.utu.fi\/fi\/Tutkimus\/tutkijakoulu\/tohtoriohjelmat\/utuling\/Sivut\/tiedepaiva-2017.aspx\">Tiedep\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/a>. P\u00e4iv\u00e4n aikana graduntekij\u00e4t, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esitteliv\u00e4t tutkimustaan.<\/p>\n<p>Tiedep\u00e4iv\u00e4n avauksessa dekaani <strong>Eija Suomela-Salmi<\/strong> pohti kielitietoisuuden k\u00e4sitett\u00e4. K\u00e4site ei ole uusi, mutta sen tekee ajankohtaiseksi kielitietoisuuden ottaminen mukaan koulun opetussuunnitelmiin. Sit\u00e4 on aluksi k\u00e4ytetty juuri kielten opetuksen ja oppimisen yhteyksiss\u00e4, mutta nyt sen merkitys on laajentunut kielten ja kulttuurien tuntemuksen laajempaan kontekstiin.<\/p>\n<p>Kielitietoisuudella voidaan tarkoittaa ymm\u00e4rryst\u00e4 kielen rakenteista, mutta my\u00f6s ymm\u00e4rryst\u00e4 kielellisten valintojemme vaikutuksesta viestint\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon eri tilanteissa. Kriittisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei ole koskaan neutraalia, vaan osa vallank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Yhteiskunnassamme ovat jatkuvasti esill\u00e4 esimerkiksi pelon ja innovaation diskurssit, joiden hahmottaminen edellytt\u00e4\u00e4 kielitietoisuutta.<\/p>\n<p>Tulevaisuuden kielitaitovaranto askarruttaa suomalaisia juuri nyt eritt\u00e4in paljon. Kielitaitovarannolla tarkoitetaan yleisesti kansallista monikielisyytt\u00e4 ja taitoa viesti\u00e4 vierailla kielill\u00e4. Se tarkoittaa osaamista ja viestint\u00e4kyky\u00e4 niin tavallisissa, arkisissa kuin ammatillisissa tilanteissa. Kielitaitovaranto ja sen kehittyminen ovat yhteydess\u00e4 kielikoulutuspolitiikkaan.<\/p>\n<p>Vararehtori <strong>Riitta Pyykk\u00f6<\/strong> esitteli h\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4kseen annettua kansallisen kielivarannon selvityst\u00e4, jota h\u00e4n tekee opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6lle. Selvitys toimii pohjana suomalaisen kielikoulutuksen tulevaisuuden linjauksille.<\/p>\n<p>Suomen kansainv\u00e4listyminen, maahanmuutto ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos ovat luoneet tarpeen selvitykselle. Kielitaitovarantoon vaikuttavat useat tekij\u00e4t: kuntien p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kieltenopetuksesta, yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen kielivalikoima, opettajien osaaminen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeet. My\u00f6s yleisell\u00e4 kieli- ja kulttuuritietoisuudella on osansa kielivarannon kerrytt\u00e4misess\u00e4. Maahanmuuttajat monipuolistavat suomalaista kielitaitovarantoa, mutta heid\u00e4n kielitaitoaan ei juuri nykyisin hy\u00f6dynnet\u00e4.<\/p>\n<p>Kielitaitovarantoa selvitett\u00e4ess\u00e4 haetaan vastauksia monentyyppisiin kysymyksiin: Onko kaikissa organisaatioissa oltava oma kielistrategia? Miten digitalisaatio muovaa kielik\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kielitarpeita? Mink\u00e4laista on tulevaisuuden kieltenopiskelu? Miten nuoret saadaan motivoitua opiskelemaan lis\u00e4\u00e4 vieraita kieli\u00e4? Miten maahanmuuttajien rikas kielivaranto voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4? Maahanmuuton kohdalla on pohdittava tilannekohtaisesti, mik\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 suomi toisena kielen\u00e4 -kielitaidoksi. Usein suullinen osaaminen kannattelee pitk\u00e4lle, jolloin her\u00e4\u00e4 kysymys, kuinka paljon kirjallista taitoa esimerkiksi palvelualan ty\u00f6teht\u00e4vien hoidossa tarvitaan.<\/p>\n<p>Tiedep\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4neess\u00e4 paneelissa pohdittiin kielialan muutakin antia yhteiskunnalle. Todettiin, ett\u00e4 kielen analyysi\u00e4 tarvitaan kaikkialla yhteiskunnassa, vaikkapa politiikan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 tai eri alojen asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4, kuten opetustilanteissa. My\u00f6s suomenkielisen kielimaisemamme ymm\u00e4rt\u00e4minen globaalin, monikielisen viestinn\u00e4n peilipintana, jossa k\u00e4\u00e4nn\u00f6stekstit ja muualta lainatut ainekset ovat valta-asemassa, vaatii kielentutkijan panosta.<\/p>\n<p>Tiedep\u00e4iv\u00e4n runsainta antia olivat tutkijoiden puheenvuorot, joissa olivat esill\u00e4 esimerkiksi keskiaikaisten k\u00e4sikirjoitusten visuaalisuus, suomen varhaisimmat ruotsalaiset lainat sek\u00e4 vieraan kielen oppimisen haasteet eri n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen Tiedep\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vuosittain kev\u00e4tlukukauden lopussa. Kuuntelemaan ovat tervetulleita kaikki kielt\u00e4 ja kielell\u00e4 pohtivat kansalaiset.<\/p>\n<p><em>Marjut Johansson on ranskan kielen professori ja Mia Raitaniemi saksan kielen yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoa kielitaitovarannon selvityksest\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.kieliverkosto.fi\/news\/professori-riitta-pyykko-selvittaa-kielikoulutuksen-kehittamista\/\">Kielikoulutuspolitiikan verkoston verkkosivuilta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedep\u00e4iv\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n aikana graduntekij\u00e4t, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esitteliv\u00e4t tutkimustaan. Tiedep\u00e4iv\u00e4n avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden k\u00e4sitett\u00e4. K\u00e4site ei ole uusi, mutta sen tekee ajankohtaiseksi kielitietoisuuden ottaminen mukaan koulun opetussuunnitelmiin. Sit\u00e4 on&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2529,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113,119],"tags":[2353,629],"class_list":["post-2528","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kk-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2528},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":629,"label":"kk-laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TAPAH_Johansson_Raitaniemi.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Marjut Johansson & Mia Raitaniemi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":629,"name":"kk-laitos","slug":"kk-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":629,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":6,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2528"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9890,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions\/9890"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}