{"id":2598,"date":"2017-11-06T12:00:32","date_gmt":"2017-11-06T10:00:32","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2598"},"modified":"2024-05-07T12:39:19","modified_gmt":"2024-05-07T09:39:19","slug":"satiiri-ja-moraalinen-vastuullistaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/satiiri-ja-moraalinen-vastuullistaminen\/","title":{"rendered":"Satiiri ja moraalinen vastuullistaminen"},"content":{"rendered":"<p>Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsens\u00e4 n\u00e4in\u00e4 aikoina, mik\u00e4 on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas v\u00e4ite. Satiiria tutkitaankin my\u00f6s tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. Sek\u00e4 satiiri ett\u00e4 ironia viittaavat ep\u00e4suoraan ja mahdollisesti humoristiseen ivaan, jossa sanotaan yht\u00e4 ja vihjataan samalla toista, ehk\u00e4 kolmattakin. Esit\u00e4n tuoreessa v\u00e4it\u00f6skirja-artikkelissani, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 ironia on neutraali nimitys tietylle ilmaisun tyylilajille, satiiri on erityist\u00e4 moraalista ironiaa. Satiiri edellytt\u00e4\u00e4 siis sellaisen kohteen, johon voidaan liitt\u00e4\u00e4 moraalisen vastuullisuuden vaatimus. Analysoin artikkelissani my\u00f6s, miten erityisesti kantaaottavassa stand up -komiikassa on tapana tyylitell\u00e4 satiirin kohteita siten, ett\u00e4 niiden (intentionaalista) toimijuutta ja t\u00e4t\u00e4 my\u00f6den vastuullisuutta onnistutaan tuomaan etualalle.<\/p>\n<p><strong>Satiiri ja yhteis\u00f6llinen vastuu<\/strong><\/p>\n<p>Folkloristisesta ja antropologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta satiiri on kiinnostavaa siksi, ett\u00e4 se voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten vastuullisuutta hajautetaan yhteis\u00f6ss\u00e4 erilaisille toimijoille \u2013 tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n miten toimijuuden rajoja voidaan tavoitteellisesti ja taiteellisesti koetella. Esimerkiksi suuryrityksiin tai poliitikkoihin kohdistunut moraalisen vastuullisuuden vaatimus tekee ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi sen, miksi niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t valikoituvat niin tyypillisesti satiirin kohteiksi. Toisaalta arkista kanssak\u00e4ymist\u00e4 l\u00e4p\u00e4isee tavan vuoksi toistettujen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen hetteikk\u00f6, joiden ongelmallisuuden tai ep\u00e4tasa-arvoisuuden satiirikko saattaa nostaa esille.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2600\" aria-describedby=\"caption-attachment-2600\" style=\"width: 200px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2600\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva-200x300.png\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva-200x300.png 200w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva-152x228.png 152w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva-360x539.png 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Lindfors_kuva.png 668w\" sizes=\"auto, (max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2600\" class=\"wp-caption-text\">Stand up -koomikko Jamie MacDonaldin satiirin kohteita ovat muun muassa uusnatsit. Kuva: Juha Hanhinen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Satiiri ja moraali<\/strong><\/p>\n<p>Satiiri on moraalisen arvolatautuneisuutensa vuoksi tutkijalle erityisen kiharainen tutkimuskohde. Satiiri on statusleima, joka my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vain tietynlaisille teksteille ja esityksille, jotka ovat tyypillisesti my\u00f6nt\u00e4j\u00e4n omaa maailmankuvaa my\u00f6t\u00e4ilevi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on mielest\u00e4ni kiinnostava pohtia my\u00f6s sit\u00e4, miksi itseironia ja jopa itseparodia ovat kieleemme vakiintuneita termej\u00e4, kun taas itsesatiirin k\u00e4site tuntuu intuitiivisesti kovin vieraalta.<\/p>\n<p>Runoilija <strong>W. H. Auden<\/strong> tunnisti jotain oleellista satiirin moraalisuudesta huomauttaessaan, ettei pahansuopa tai mielisairas ihminen sovellu satiirin kohteeksi: ensimm\u00e4inen kun ei v\u00e4lit\u00e4 rikkomastaan moraalisesta periaatteesta, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas ei tunnista koko periaatetta. Jos Audenia on siis uskominen, satiirikkojen ivaamat poliitikot voivat olla tyytyv\u00e4isi\u00e4 ainakin siihen, etteiv\u00e4t satiirikot tosiasiallisesti kohtele heit\u00e4 l\u00e4peens\u00e4 pahoina tai mielisairaina \u2013 vaikka voivat toki n\u00e4enn\u00e4isesti esitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t nimenomaan t\u00e4llaisina.<\/p>\n<p><em>Antti Lindfors on folkloristiikan tohtorikoulutettava Turun yliopistossa. H\u00e4n viimeistelee parhaillaan v\u00e4it\u00f6skirjaansa stand up -komiikasta tekstuaalisuuden, intiimiyden ja performanssin n\u00e4k\u00f6kulmista. H\u00e4nen artikkelinsa satiirin moraalista ilmestyy <\/em>Ethnologia Europaea: Journal of European Ethnology<em> -lehdess\u00e4 syksyll\u00e4 2017.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Satiirinen ajankohtaisviihde on suosittua. Yhteiskunnallisen satiirin sanotaan jopa kirjoittavan itse itsens\u00e4 n\u00e4in\u00e4 aikoina, mik\u00e4 on huumorintutkijalle teoreettisesti mehukas v\u00e4ite. Satiiria tutkitaankin my\u00f6s tieteellisesti, jolloin aiheelliseksi nousee kysymys sen suhteesta ironiaan. Sek\u00e4 satiiri ett\u00e4 ironia viittaavat ep\u00e4suoraan ja mahdollisesti humoristiseen ivaan,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2599,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[251,2353],"class_list":["post-2598","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2598},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Lindfors.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Antti Lindfors","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2598"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9913,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2598\/revisions\/9913"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}