{"id":2616,"date":"2017-11-06T12:00:39","date_gmt":"2017-11-06T10:00:39","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2616"},"modified":"2024-05-07T12:36:26","modified_gmt":"2024-05-07T09:36:26","slug":"kielioppia-kylvyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielioppia-kylvyssa\/","title":{"rendered":"Kielioppia kylvyss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelm\u00e4, joka kuitenkin kaipaa yh\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4. <a href=\"http:\/\/www.utu.fi\/en\/research\/research-collegia\/tias\/Pages\/home.aspx\">TIAS-tutkijakollegiumin<\/a> rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017\u20132019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan.<\/p>\n<p>Kielikylvyn tavoitteena on opettaa valtakielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuville lapsille toista kielt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidossa ja my\u00f6hemmin koulussa merkityksellisen kommunikaation kautta. Lapset saavat toki puhua \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n hoitajilleen ja my\u00f6hemmin opettajilleen, mutta n\u00e4m\u00e4 puhuvat lapsille vain kielikylpykielt\u00e4. Suomessa p\u00e4iv\u00e4hoito ja esikoulu tapahtuvat kielikylvyss\u00e4 kokonaan ruotsiksi, mutta ala-asteelta alkaen suomen kielen ja my\u00f6hemmin my\u00f6s toisten vieraiden kielten osuus lis\u00e4\u00e4ntyy niin, ett\u00e4 peruskoulun yl\u00e4luokilla suomen- ja ruotsinkielist\u00e4 opetusta on suunnilleen yht\u00e4 paljon.<\/p>\n<figure id=\"attachment_2618\" aria-describedby=\"caption-attachment-2618\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Nyqvist.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-2618\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/TUTK_Nyqvist-300x200.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"200\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-2618\" class=\"wp-caption-text\">TIAS-tutkijat Eeva-Liisa Nyqvist (oik.) ja Tuike Iiskala. Kuva: Maria Vasenkari.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kielikylpy rantautui Suomeen vuonna 1987 Vaasan yliopiston professorin aloitteesta. Nyky\u00e4\u00e4n kielikylpy\u00e4 tarjotaan kahdessatoista kunnassa Pohjanmaalla, Turussa ja Uudellamaalla. Kielikylpy\u00e4 on tutkittu Suomessakin hyvin paljon varsinkin Vaasan yliopistossa. Kieliopin kehittymist\u00e4 ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu juuri lainkaan, vaikka kielikylpyopettajat kertovat kaipaavansa tietoa ja konkreettisia neuvoja kieliopin opettamiseen.<\/p>\n<p>Tutkimusmateriaalini koostuu ennen kaikkea spontaaneista kirjoitusteht\u00e4vist\u00e4, joita t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t harvinaisempiin kieliopin ilmi\u00f6ihin keskittyv\u00e4t kielioppitestit. Tutkimushenkil\u00f6in\u00e4 on kielikylpy\u00e4 k\u00e4yvi\u00e4 suomenkielisi\u00e4 kuudes- ja yhdeks\u00e4sluokkalaisia useimmista kielikylpy\u00e4 tarjoavista kunnista. Vertaan heid\u00e4n tuotoksiaan paitsi toisiinsa my\u00f6s perinteist\u00e4 A-ruotsin opetusta saaneiden lukion ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijoiden tuotoksiin. Analyysien avulla selvi\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4, mitk\u00e4 kieliopin ilmi\u00f6t hy\u00f6tyv\u00e4t eniten kielikylpymenetelm\u00e4st\u00e4 ja toisaalta, mitk\u00e4 ilmi\u00f6t ovat vaikeita my\u00f6s kielikylpyoppilaille, ja n\u00e4in ollen erityisen vaikeita piirteit\u00e4. Tutkimukseni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 kielikylpymenetelm\u00e4\u00e4 ja opettajankoulutusta.<\/p>\n<p>Kieliopillisen kompetenssin tutkijana saan nopeaa ja sujuvaa kommunikaatiota korostavassa nykymaailmassa usein vastata kysymykseen, onko kieliopin opettamisessa ja oppimisen tutkimisessa mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Kielioppis\u00e4\u00e4nn\u00f6t eiv\u00e4t toki ole oppimisen itsetarkoitus, mutta kieliopin merkitys ei ole h\u00e4vinnyt mihink\u00e4\u00e4n. Se on olennainen osa klassista kommunikatiivisen kompetenssin mallia ja erityisen t\u00e4rke\u00e4 kirjoitetussa kieless\u00e4 ja erilaisissa ongelmatilanteissa. Kieliopin opetusta voidaan perustella my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisella \u201dkuluttajansuojalla\u201d: kielenoppijoilla on oikeus omaksua kielimuoto, joka ei her\u00e4t\u00e4 negatiivisia reaktioita syntyperisiss\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00e4jiss\u00e4. Toisaalta huoliteltu kielenk\u00e4ytt\u00f6 on my\u00f6s kohteliaisuutta viestin vastaanottajaa kohtaan.<\/p>\n<p><em>Eeva-Liisa Nyqvist toimii Turku Institute of Advanced Studiesin rahoittamana post-doc-tutkijana pohjoismaisten kielten oppiaineessa.<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/hum\/yksikot\/pohjoismaisetkielet\/oppiaine\/henkilokunta\/EevaLiisa_Nyqvist\/Sivut\/home.aspx\">Kirjoittajan oma www-sivu<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kielikylpy, jonka juuret ovat 1960-luvun Kanadassa, on erinomaisia oppimistuloksia tuottava opetusmenetelm\u00e4, joka kuitenkin kaipaa yh\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4. TIAS-tutkijakollegiumin rahoittama pohjoismaisten kielten postdoc-tutkimukseni (2017\u20132019) paneutuu suomenkielisten kielikylpyoppilaiden ruotsin kieliopin hallintaan. Kielikylvyn tavoitteena on opettaa valtakielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuville lapsille toista kielt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoidossa ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2617,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,641,461],"class_list":["post-2616","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-pohjoismaiset-kielet","tag-tias"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2616},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":641,"label":"pohjoismaiset kielet"},{"value":461,"label":"TIAS"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Nyqvist.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Eeva-Liisa Nyqvist","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":1,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":641,"name":"pohjoismaiset kielet","slug":"pohjoismaiset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":641,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"},{"term_id":461,"name":"TIAS","slug":"tias","term_group":0,"term_taxonomy_id":461,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2616","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2616"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2616\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9908,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2616\/revisions\/9908"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2617"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2616"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2616"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2616"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}