{"id":2626,"date":"2017-11-06T12:00:02","date_gmt":"2017-11-06T10:00:02","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2626"},"modified":"2024-05-07T15:16:27","modified_gmt":"2024-05-07T12:16:27","slug":"ostakaa-elamantapaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ostakaa-elamantapaa\/","title":{"rendered":"Ostakaa el\u00e4m\u00e4ntapaa!"},"content":{"rendered":"

Antiikin tekstit eiv\u00e4t aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. T\u00e4ll\u00f6in on vain tyydytt\u00e4v\u00e4 toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilap\u00e4isesti) kyvyn havaita universaali sanoma kanonisoidusta klassikosta. Toisinaan kuitenkin sanoma tuntuu osuvalta, vaikka v\u00e4liss\u00e4 olisi 2000 vuotta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Pythagoras. Yksityiskohta Rafaelin teoksesta La scuola di Atene, 1509. Wikimedia Commons, CC-PD-Mark.<\/figcaption><\/figure>\n

Lukianos Samosatalaisen<\/strong> (100-luvulla jaa.) kreikankielinen teos Bi\u014dn pr\u0101sis <\/em>(\u201dEl\u00e4m\u00e4huutokauppa\u201d) on dialogimuotoinen satiiri, jossa on aiheena pitk\u00e4lle erikoistuneiden orjien kauppaamistilaisuus: lavalle marssitetaan myyt\u00e4v\u00e4ksi eri filosofisten koulukuntien edustajia. Kauppa k\u00e4y hyvin. Pythagoraan<\/strong> ostaja tulee ostaneeksi ankaran kielt\u00e4ymyksellisen el\u00e4m\u00e4ntavan, joka valmentaa sielun kuolemattomuuteen; kyynikko Diogenes<\/strong> puolestaan lupaa ostajalleen vapautta: h\u00e4n on \u201dtotuuden ja vapaan puheoikeuden profeetta\u201d, mutta sitoutuminen askeesiin on vapauden ehdoton edellytys. Ateenalainen filosofi, jossa yhdistyv\u00e4t merkillisell\u00e4 (mutta samalla Platonin dialogeista tutulla tavalla) Sokrateen<\/strong> ja Platonin<\/strong> hahmot, menee kaupaksi anarkististen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 koskevien huomioidensa takia ja siksi, ett\u00e4 h\u00e4n onnistuu ideaopillaan tekem\u00e4\u00e4n aidosti viisaan vaikutelman. Suurimman vaikutuksen tekee kuitenkin kalsea stoalainen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaikeita sanoja (esimerkiksi \u201dsyllogismi\u201d) ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pari vaikuttavaa paradoksia.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Diogenes, n. 1524\u20131527.Princeton University Art Museum. Wikimedia Commons, CC-PD-Mark.<\/figcaption><\/figure>\n

Ihmiskauppaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n mukavassa hengess\u00e4: meklarina toimiva Hermes ja huutokaupan varsinainen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 Zeus eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 harmittelemaan sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 useat myyntiartikkeleista osoittautuvat mahdottomaksi kaupata (esimerkiksi synkk\u00e4 Herakleitos<\/strong>, jonka filosofia on t\u00e4ysin ep\u00e4ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, samoin tarkemmalta filosofiselta orientaatioltaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 kyrenel\u00e4inen, jonka yll\u00e4pitoon ei kukaan ostajista arvele kykenev\u00e4ns\u00e4, kun k\u00e4y ilmi t\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4v\u00e4n ylellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa).<\/p>\n

Lukianoksen poiminnat filosofisten el\u00e4m\u00e4ntapojen keskeisist\u00e4 piirteist\u00e4 eiv\u00e4t juuri ole \u00e4lyllisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla, ja mukaan mahtuu paljon jo varhain legendaariseksi muuttunutta kuvastoa, varsinkin Pythagoraan tapauksessa \u2013 havaitaan esimerkiksi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on reisi puhdasta kultaa; ostajat tulevat n\u00e4in tehneeksi hyv\u00e4t kaupat. Mutta toisin kuin antiikista s\u00e4ilyneet vitsit, joita emme joko ymm\u00e4rr\u00e4 tai jotka eiv\u00e4t juuri naurata, ja komedia, jonka pohjavire n\u00e4ytt\u00e4ytyy usein nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hinn\u00e4 traagisena, Lukianoksen teksti onnistuu viihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n positiivisella tavalla: dialogi etenee notkeasti ja tyydytt\u00e4\u00e4 kepe\u00e4ll\u00e4 sanailullaan. Lis\u00e4ksi ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikea kuvitella, mihin Lukianos tarttuisi t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u2013 monet uskonnolliset, poliittiset ja yleiset el\u00e4m\u00e4nhallinnan teemoihin keskittyv\u00e4t yhteis\u00f6t johtohahmoineen taipuisivat myyntilavalle aivan luontevasti.<\/p>\n

Minna Sepp\u00e4nen on klassillisten kielten yliopistonlehtori. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Antiikin tekstit eiv\u00e4t aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. T\u00e4ll\u00f6in on vain tyydytt\u00e4v\u00e4 toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilap\u00e4isesti) kyvyn havaita universaali sanoma kanonisoidusta klassikosta. Toisinaan kuitenkin sanoma tuntuu osuvalta, vaikka v\u00e4liss\u00e4 olisi 2000 vuotta. Lukianos Samosatalaisen (100-luvulla jaa.)…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2627,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,587],"class_list":["post-2626","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2626},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Seppa\u2560\u00eanen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Minna Sepp\u00e4nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2626","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2626"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2626\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9955,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2626\/revisions\/9955"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2627"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2626"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2626"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2626"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}