{"id":2638,"date":"2017-11-06T12:00:21","date_gmt":"2017-11-06T10:00:21","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2638"},"modified":"2024-05-07T12:55:24","modified_gmt":"2024-05-07T09:55:24","slug":"miehekasta-jarjenkayttoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/miehekasta-jarjenkayttoa\/","title":{"rendered":"Miehek\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirjan esipuhe saattaa joskus j\u00e4\u00e4d\u00e4 lukematta, mutta silloin lukija voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yht\u00e4 viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4, paljastavaa ja h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4kin lukukokemusta k\u00f6yhemm\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>
William Gunion Rutherford Vanity Fair -lehden 3.3.1898 julkaistussa pilapiirroksessa. Wikipedia.<\/figcaption><\/figure>\n

William Gunion Rutherford<\/strong> julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. el\u00e4neen Frynikhoksen<\/strong> sanakirjasta. Sanakirjan tarkoitus oli edist\u00e4\u00e4 klassisen attikalaisen kreikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Frynikhoksen oman ajan kreikan sijaan, siis hakea malli kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n usean vuosisadan takaa.<\/p>\n

Rutherfordin esipuheen alku ei oikeastaan ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Rutherford ilmoittaa oman tutkimuksensa olevan j\u00e4rkkym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kriittist\u00e4, tieteellisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja metodeiltaan entist\u00e4 kattavampaa ja \u00e4lykk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Jatko kuitenkin h\u00e4kellytt\u00e4\u00e4 lukijan, joka tiet\u00e4\u00e4 ennalta jotakin aihepiirist\u00e4: Rutherfordin mukaan ei ole toista grammaatikkoa, jonka ty\u00f6 olisi yht\u00e4 arvokasta kuin Frynikhoksen. Mit\u00e4 ihmett\u00e4! Moni antiikin oppineisiin perehtynytk\u00e4\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kuullut Frynikhoksesta! Eik\u00e4 Frynikhos mitenk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi edes finaaliin grammaatikkojen olympialaisissa. Luultavasti h\u00e4net unohdettaisiin kutsua mukaan.<\/p>\n

H\u00e4kellys vaihtuu kiinnostukseksi Rutherfordin jatkaessa, ett\u00e4 Frynikhoksen l\u00e4ht\u00f6kohdat attikalaisen kreikan tarkasteluun ovat oikeampia kuin joidenkin paljon my\u00f6hempien grammaatikkojen. Viittauksen kohteeksi paljastuu ensisijaisesti Gottfried Hermann<\/strong>, saksalainen filologi, jota Rutherford moittii kreikan kieliopin harjoittajien orjuuttamisesta pikkuseikkojen tarkasteluun. Rutherford siteeraa arvovaltaista kreikan kieliopin tuntijaa, William W. Goodwinia<\/strong>, jonka mukaan Hermann oli soveltanut kielioppiin Immanuel Kantin<\/strong> ajatuksia ja aiheuttanut n\u00e4in terveen j\u00e4rjenk\u00e4yt\u00f6n v\u00e4istymisen. Siteeraus kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyy huojentuneessa s\u00e4vyss\u00e4, sill\u00e4 kreikan syntaksi on nyttemmin palautettu terveen j\u00e4rjenk\u00e4yt\u00f6n piiriin.<\/p>\n

Frynikhoksen saaman (liioitellun) ylistyksen taustalla onkin siis reaktio 1800-luvun debattiin kielest\u00e4, kielen luonteesta ja suhteesta maailmaan ja tietysti my\u00f6s klassillisen filologian periaatteista. Leipzigissa opettanut Hermann uskoi kielen heijastavan ihmismielt\u00e4 ja pyrki l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hallitsevat lainalaisuudet. Korjaavan liikkeen tekij\u00e4n\u00e4 mainitaan Johan Madvig<\/strong>. Tanskalainen Madvig olikin uudistaja, joka saattoi klassillisen filologian sopuun kielitieteen kanssa.<\/p>\n

Juuri terve j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6 on Rutherfordin mukaan Frynikhoksen ansio: k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja yleistyksi\u00e4 pelk\u00e4n teorian ja detaljien sijaan. Toden totta, Frynikhokselta l\u00f6ytyy tieteellisen kantin lis\u00e4ksi \u201dtervett\u00e4 miehek\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d.<\/p>\n

Jaana Vaahtera on klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjan esipuhe saattaa joskus j\u00e4\u00e4d\u00e4 lukematta, mutta silloin lukija voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 yht\u00e4 viihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4, paljastavaa ja h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4kin lukukokemusta k\u00f6yhemm\u00e4ksi. William Gunion Rutherford julkaisi 1881 edition toisella vuosisadalla jaa. el\u00e4neen Frynikhoksen sanakirjasta. Sanakirjan tarkoitus oli edist\u00e4\u00e4 klassisen attikalaisen kreikan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Frynikhoksen oman…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2639,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,587],"class_list":["post-2638","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2638},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Vaahtera.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Jaana Vaahtera","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2638"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9929,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2638\/revisions\/9929"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2638"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2638"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2638"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}