{"id":2643,"date":"2017-11-06T12:00:04","date_gmt":"2017-11-06T10:00:04","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2643"},"modified":"2024-05-07T15:08:31","modified_gmt":"2024-05-07T12:08:31","slug":"suomeksi-kaannetyt-saksalaiset-marssilaulut-yhdistivat-aseveljia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suomeksi-kaannetyt-saksalaiset-marssilaulut-yhdistivat-aseveljia\/","title":{"rendered":"Suomeksi k\u00e4\u00e4nnetyt saksalaiset marssilaulut yhdistiv\u00e4t asevelji\u00e4"},"content":{"rendered":"

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentym\u00e4 oli saksalaismarssien \u201dtuonti\u201d Suomeen. Suomeen omaksuttiin l\u00e4hes yksinomaan marssilauluja, joita voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4poliittisina.<\/p>\n

Wehrmachtin marssilauluperinne<\/strong><\/p>\n

Saksassa on loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4yty laajaa keskustelua siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin nykyisen Bundeswehrin piiriss\u00e4 vaalitaan sodanaikaisen Wehrmachtin perinteit\u00e4. Osana keskustelua Saksan puolustusministeri hyllytti toukokuun alussa Bundeswehrin vuonna 1991 julkaistun laulukirjan, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme sodanaikaista marssilaulua.<\/p>\n

Joidenkin Euroopan maiden asevoimat olivat tunnettuja siit\u00e4, ett\u00e4 ne kirjaimellisesti marssivat laulaen sotaan. Erityisesti t\u00e4m\u00e4 piti paikkansa Saksan asevoimien Wehrmachtin kohdalla.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva: Juulia Jokinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kansallissosialistit ja laulumusiikki<\/strong><\/p>\n

Kansallissosialistien musiikkipolitiikassa juuri laulumusiikilla oli keskeinen rooli. Kolmannessa valtakunnassa laulettiin paljon. Sen takia Hitlerin Saksaan onkin joskus viitattu my\u00f6s lauludiktatuurina. Yksi keskeisimpi\u00e4 sotilasmusiikin s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4 oli Hermann Nielebock<\/strong> alias Herms Niel<\/strong>. 1930-luvulla Niel s\u00e4velsi useita, p\u00e4\u00e4osin sanoituksiltaan ep\u00e4poliittisia marssilauluja. Kuuluisimpiin lauluihin kuuluivat naisten nimi\u00e4 kantavat \u201dErika\u201d, \u201dHannelore\u201d ja \u201dRosemarie\u201d, joista kuuluisimpana on pidett\u00e4v\u00e4 \u201dErikaa\u201d. Toisen maailmansodan ikivihrein \u201dlaulumorsian\u201d \u201dLili Marleen\u201d oli Norbert Schultzen<\/strong> k\u00e4sialaa.<\/p>\n

Saksalaisen marssilaulun rantautuminen Suomeen: Kaarina, Anneli ja muut<\/strong><\/p>\n

Saksalaista marssimusiikkia ei kuitenkaan juuri oltu omaksuttu Suomessa, tiiviist\u00e4 sotilaallisista, kulttuurisista ja poliittisista suhteista huolimatta. Aseveljeyden solmimisen j\u00e4lkeen tilanne muuttui, ja musiikkia tuotiin marssilaulujen muodossa Saksasta Suomeen. Vuosina 1941\u20131942 Suomeen rantautui toistakymment\u00e4 saksalaista marssikappaletta. Niiden Suomeen saapumisen taustalta l\u00f6ytyy Reijo \u201dPalle\u201d Palmroth<\/strong> (tuontikappaleiden suomentaja ja \u201dmaahantuoja\u201d) ja suomalainen tulkitsija Georg Malmst\u00e9n<\/strong>. Suomessa kappaleet saivat nimekseen \u201dKaarina\u201d, \u201dAnna-Maija\u201d, \u201dAnneli\u201d ja \u201dLiisa\u201d. Niist\u00e4 tuli keskeinen osa Suomen sodanajan soundtrackia. Kappaleet vaikuttivat my\u00f6s siihen, mit\u00e4 nimi\u00e4 Saksassa ja Suomessa annettiin. Laulujen naiskuvassa korostui naisen rooli rakkaudenkohteena \u2013 he ovat sotilaiden tytt\u00f6yst\u00e4vi\u00e4, vaimoja ja heiloja.<\/p>\n

Saksan kielen yliopistonlehtori Doris Wagner on perehtynyt saksalaisiin marssilaulujen niemien etymologiaan, poliittisen historian tutkija, VTT Christian Jokinen puolestaan saksalaisiin marssilaulujen ideologiseen viitekehykseen.<\/em><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:
\nDoris Wagner & Christian Jokinen: \u201d\u2019Im Gleichschritt, marsch!\u201dDie finnisch-deutschen Waffenbr\u00fcder und ihre Liedbr\u00e4ute\u2019, teoksessa Finland Suomi 100: Language, Culture, History<\/em>, toim. U. Tuomarla, I. Piechnik & B. Bir\u00f3.<\/em> Jagiellonian Library & University of Helsinki, tulossa 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentym\u00e4 oli saksalaismarssien \u201dtuonti\u201d Suomeen. Suomeen omaksuttiin l\u00e4hes yksinomaan marssilauluja, joita voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ep\u00e4poliittisina. Wehrmachtin marssilauluperinne Saksassa on loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4yty laajaa keskustelua siit\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin nykyisen Bundeswehrin piiriss\u00e4 vaalitaan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2644,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,617],"class_list":["post-2643","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-saksan-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2643},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":617,"label":"saksan kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Wagner.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Doris Wagner & Christian Jokinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":617,"name":"saksan kieli","slug":"saksan-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":617,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":12,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2643"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9948,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2643\/revisions\/9948"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}