{"id":2653,"date":"2017-11-06T12:00:46","date_gmt":"2017-11-06T10:00:46","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2653"},"modified":"2024-05-07T12:27:12","modified_gmt":"2024-05-07T09:27:12","slug":"suomen-riimukirjoitukset-kautta-aikojen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suomen-riimukirjoitukset-kautta-aikojen\/","title":{"rendered":"Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen"},"content":{"rendered":"

Suomesta on l\u00f6ytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. N\u00e4m\u00e4 edustavat eri tyyppej\u00e4 eri ajoilta ja ovat l\u00f6ytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista.<\/p>\n

Vaikka Suomi sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Ruotsia, jossa riimuja on k\u00e4ytetty paljon, Suomesta on l\u00f6ytynyt vain toistakymment\u00e4 riimukirjoitusta viikinki- tai keskiajalta. Suurin osa kymmenkunnasta viikinkiaikaisesta riimukirjoituksesta on kaiverrettu pieniin esineisiin kuten myntteihin, ja niiden arvellaan olevan tuontitavaraa; esimerkiksi Tuukkalan solkea pidet\u00e4\u00e4n gotlantilaisena.<\/p>\n

Suomen ainoa viikinkiaikainen riimukivifragmentti l\u00f6ytyi Hiittisten Stora \u00c5ngest\u00f6n rantavesist\u00e4 vuonna 1997. Arvellaan, ett\u00e4 se on kaiverrettu muualla ja p\u00e4\u00e4tynyt saaristoon laivan painolastissa. On my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 kivi on kaiverrettu l\u00e4hell\u00e4 sen l\u00f6yt\u00f6paikkaa. Ruotsin museoviraston riimututkija Magnus K\u00e4llstr\u00f6m on havainnut siin\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 upplantilaisen Balle i L\u00f6tin tyyliin.<\/p>\n

\"\"<\/a>
\u00c5bo Akademin tontin kaivauksista l\u00f6ytyneen kimpivadin pohja riimukaiverruksineen (vas.) ja riimut tummennettuina (oik.). Rukouksen katkelmaksi tulkitun osan yl\u00e4puolella olevat kaiverrukset ovat vaikeasti tulkittavia, mutta ne saattavat olla tekstin jatkoa. Pohjan halkaisija on 8 cm. Kuva: Janne Harjula \/ Turun maakuntamuseo. Riimut on l\u00f6yt\u00e4nyt ja tulkinnut Anne P\u00f6yh\u00f6nen.<\/figcaption><\/figure>\n

Turusta on l\u00f6ytynyt kolme latinankielist\u00e4 riimukirjoitusta my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisissa kimpivadeissa. Turun yliopiston arkeologian yliopistonlehtori Janne Harjula on tutkinut niit\u00e4 osana keskiajan piirtomerkki- ja kirjoituskulttuuria.<\/p>\n

Ahvenanmaan Sundin kirkossa on risti, jossa on riimukirjoituksia. Maakunta-arkeologi Matts Dreijer piti sit\u00e4 Hampurin-Bremenin arkkipiispa Unnin muistomerkkin\u00e4 900-luvulta, mutta risti on todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6h\u00e4iskeskiajalta. Sama teksti esiintyy Kastelholmassa kalliopiirroksessa, joka on todenn\u00e4k\u00f6isesti nuorempi kopio Sundin ristin kirjoituksesta.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Riimukurssin opiskelija Helsingin yliopistosta kaiversi kurssiprojektina oman riimukiven.<\/figcaption><\/figure>\n

Riimusauvoja on k\u00e4ytetty Suomessa uuden ajan alusta l\u00e4htien. Kalenterisauvojen merkit polveutuvat viikinkiajan riimuista, mutta ne edustavat enemm\u00e4n ajanlasku- kuin kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Puumerkkej\u00e4 on k\u00e4ytetty Suomessa keskiajalta l\u00e4htien. Osan puumerkeist\u00e4 arvellaan perustuvan riimuihin, vaikka yhteytt\u00e4 on vaikea todistaa.<\/p>\n

Suomessa on my\u00f6s muutamia riimukivi\u00e4, jotka on luultavasti kaiverrettu 1800- tai 1900-luvulla. V\u00f6yrin riimukivien aitoudesta kiisteltiin 1970- ja 1980-luvuilla. Osa moderneista riimukirjoituksista, kuten Naantalissa sijaitseva kalliokirjoitus, on kirjoitettu muinaisnorjaksi. Kaivertajat ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti saaneet tietoa riimuista kirjoista.<\/p>\n

Suomen harvat riimukirjoitukset edustavat kuitenkin laajaa esine- ja kirjoitustyyppien kirjoa. Niit\u00e4 on l\u00f6ytynyt eri puolelta maata ja eri ajalta. Pid\u00e4n mahdollisena, ett\u00e4 Suomessa on ollut jossain m\u00e4\u00e4rin tietoa riimuista aina viikinkiajasta l\u00e4htien.<\/p>\n

Kendra Wilson on TIAS-tutkija pohjoismaisten kielten oppiaineessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomesta on l\u00f6ytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. N\u00e4m\u00e4 edustavat eri tyyppej\u00e4 eri ajoilta ja ovat l\u00f6ytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista. Vaikka Suomi sijaitsee l\u00e4hell\u00e4 Ruotsia, jossa riimuja on k\u00e4ytetty paljon, Suomesta on l\u00f6ytynyt vain toistakymment\u00e4 riimukirjoitusta viikinki-…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2654,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,641,461],"class_list":["post-2653","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-pohjoismaiset-kielet","tag-tias"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2653},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":641,"label":"pohjoismaiset kielet"},{"value":461,"label":"TIAS"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_TUTK_Wilson.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kendra Wilson","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":641,"name":"pohjoismaiset kielet","slug":"pohjoismaiset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":641,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"},{"term_id":461,"name":"TIAS","slug":"tias","term_group":0,"term_taxonomy_id":461,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2653","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2653"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2653\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9899,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2653\/revisions\/9899"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2654"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2653"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2653"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2653"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}