Minua on aina kiinnostanut kielioppi ja kysymys siit\u00e4, miten kielen rakenteiden avulla luodaan merkityksi\u00e4. Aikaisemmassa tutkimuksessani olen tutkinut esimerkiksi s\u00e4\u00e4tilanteita kuvaavien lauseiden kieliopillisia rakenteita.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4n kielitieteelliset tutkimukseni alkoivat saksan ja suomen kieli\u00e4 vertailevasta tutkimuksesta. Hnkkeeseen tulivat my\u00f6hemmin mukaan FT Seppo Kittil\u00e4<\/strong> Helsingin yliopistosta ja FT P\u00e5l K. Eriksen<\/strong> Oslon yliopistosta, ja lopulta meid\u00e4n kolmen yhteistutkimus laajeni kielitypologiseksi, maailman kieli\u00e4 yleisemmin vertailevaksi hankkeeksi.<\/p>\n S\u00e4\u00e4 poikkeaa monista muista ulkomaailman tilanteista ja on siksi mielenkiintoinen kielitieteellinen tutkimuskohde. S\u00e4\u00e4tilanteissa ei tunnu olevan varsinaisia osallistujia, ei varsinaista tekij\u00e4\u00e4, joka s\u00e4\u00e4n aiheuttaisi, eik\u00e4 oikein mit\u00e4\u00e4n toistakaan oliota, johon s\u00e4\u00e4tilanne varsinaisesti kohdistuisi. T\u00e4m\u00e4 heijastuu niihin kieliopillisiin rakenteisiin, joiden avulla s\u00e4\u00e4h\u00e4n viitataan.<\/p>\n Monille lienev\u00e4t tuttuja germaanisten kielten s\u00e4\u00e4lauseet, kuten sadetta ilmaiseva ruotsin det regnar<\/em>, jossa pieni elementti \u2019se\u2019 esiintyy verbin kumppanina s\u00e4\u00e4lauseessa. Tuo pieni elementti \u2019se\u2019 korvautuu joissakin toisissa kieliss\u00e4 toisenlaisilla sanoilla: Palestiinan arabiassa \u2019maailma sataa\u2019 (iddunya tishti<\/em>), Tiibetiss\u00e4 puhutussa khamin kieless\u00e4 \u2019taivas sataa\u2019 (N<\/em>\u0259m wake<\/em>), Riaun saaren indonesian kieless\u00e4 \u2019p\u00e4iv\u00e4 sataa\u2019 (Hari hujan<\/em>) ja latinaksi \u2019Jumala sataa\u2019 (Juppiter pluit<\/em>). Joissakin toisissa kieliss\u00e4 s\u00e4\u00e4lauseiden perusmalli on kokonaan erilainen: Esimerkiksi koreassa (Pika onta<\/em> \u2019sade tulee\u2019, sataa) sade hahmotetaan liikkeeksi. Papua-Uusi-Guineassa puhutussa motunan kieless\u00e4 (Hiing ngowoitono<\/em> \u2019tuuli tapahtuu\u2019, tuulee) s\u00e4\u00e4 ei puolestaan ole liike vaan tapahtuma. Maailman kieliss\u00e4 yleinen on my\u00f6s rakenne, jota havainnollistaa turkin lause Ya\u011fmur ya\u011fiyor<\/em> (\u2019sade sataa\u2019, sataa). Siin\u00e4 kaksi samakantaista sanaa ilmaisee yht\u00e4 aikaa sadetta ja satamisen prosessia.<\/p>\n Eri kieli\u00e4 vertaileva kieliopin tutkimus havainnollistaa sit\u00e4, miten ihminen j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa. Lis\u00e4ksi vertailun avulla on mahdollista kuvata sit\u00e4 kielellisten keinojen variaatiota, jonka avulla kielet ilmaisevat ulkomaailman ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Teollistumisen kielellisi\u00e4 ja kulttuurisia vaikutuksia<\/strong><\/p>\n Kokonaan toisenlaisen aineisto- ja metodikokonaisuuden muodostaa parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva tutkimukseni teollistumisen aiheuttamasta muuttoliikkeest\u00e4 ja muuttoliikkeen mukanaan tuomasta monikielisyydest\u00e4. Tutkimuskohteenani on synnyinkaupunkini Varkaus ja sen teollistuminen 1800-luvun lopulta alkaen.<\/p>\n Varkauden teollistumisen katsotaan alkaneen vuonna 1815, kun Lepp\u00e4virran ja Joroisten pit\u00e4jien koskimaisemaan perustettiin ruukki. Ruukki itsen\u00e4istyi em\u00e4kunnistaan Varkauden kauppalaksi 1929 ja kaupungiksi 1962. Teollistumisen kannalta t\u00e4rke\u00e4 rooli oli noormarkkulaisella Walter Ahlstr\u00f6mill\u00e4<\/strong>, joka osti ruukin 1909 ja alkoi intensiivisesti investoida Varkauteen.<\/p>\n Teollistuminen ty\u00f6voimatarpeineen k\u00e4ynnisti 1800-luvulta alkaen ty\u00f6per\u00e4isen muuttoliikkeen. Ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muuttavien ihmisten mukana Varkauteen kulkeutuivat heid\u00e4n kielens\u00e4 ja murteensa (ruotsia, saksaa, ven\u00e4j\u00e4\u00e4, englantia, suomen murteita). Teollisuuden harjoittama kansainv\u00e4linen kauppa on ollut toinen keskeinen monikielisyytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n Tutkin monikielisyytt\u00e4 varkautelaisten yhteis\u00f6jen (esim. tehdas ja ty\u00f6) ja instituutioiden (esim. seurakunta) kannalta sek\u00e4 my\u00f6s yksil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta (\u201dtavalliset\u201d varkautelaiset, teollisuuden toimihenkil\u00f6t ja ty\u00f6ntekij\u00e4t).<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/HENK_Kolehmainen_kuva1.jpg\")
<\/a><\/a>