{"id":2693,"date":"2017-11-06T12:00:43","date_gmt":"2017-11-06T10:00:43","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2693"},"modified":"2024-05-07T12:31:16","modified_gmt":"2024-05-07T09:31:16","slug":"kati-huuhtoo-kultaa-marginaalista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kati-huuhtoo-kultaa-marginaalista\/","title":{"rendered":"Kati huuhtoo kultaa marginaalista"},"content":{"rendered":"

Kirjallisuudentutkija Kati Launis<\/strong> on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4. Aune, Kyllikki ja Helka Hiisku<\/strong>n kolmoisel\u00e4m\u00e4kerta Kyn\u00e4n kantama el\u00e4m\u00e4<\/em><\/a> on linjassa Katin aiemman tutkimuksen kanssa.<\/p>\n

\u2013 Olen ty\u00f6skennellyt kotimaisessa kirjallisuudessa tutkijana ja opettajana. Marginaaliin unohdetuista kirjoittavista naisista tuli kohtaloni professori Pentti Karkaman<\/strong> graduseminaarissa, jossa tutustuin naiskirjailijoita k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n teokseen Sain roolin johon en mahdu<\/em> (Otava 1989). Teoksessa kerrotaan muiden muassa Wendla Randelinista<\/strong> (1823\u20131906), johon l\u00f6ytyi yhteys lapsuudestani: leskeksi j\u00e4\u00e4nyt Randelin peri sed\u00e4lt\u00e4\u00e4n Huittisissa sijainneen Huhkolan kartanon, jonka pihalla leikin lapsena.<\/p>\n

Randelinin ensimm\u00e4inen romaani Den Fallna <\/em>(1848) imaisi Katin: ensin syntyi gradu, sitten romaanin suomennos nimell\u00e4 Elisabet <\/em>(1999).<\/p>\n

\"\"<\/a>
Wendla Randelin: Den Fallna. \u00c5bo: J. W. Lilljas f\u00f6rlag, 1848 \/ Elisabet, suomentanut Kati Launis. Helsinki: WSOY, 1999.<\/figcaption><\/figure>\n

Kerrotut naiset<\/strong><\/p>\n

\u2013 Sukupuolen ja kirjoittamisen liitto on kiehtonut minua. Gradusta alkanut paneutuminen 1800-luvun puoliv\u00e4lin naiskirjailijoihin jatkui vuonna 2005 valmistuneessa v\u00e4it\u00f6skirjassa Kerrotut naiset<\/em><\/a>. V\u00e4it\u00f6skirjassa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Wendla Randelinin lis\u00e4ksi Fredrika Wilhelmina Carstens<\/strong>, Charlotta Falkman<\/strong>, Fredrika Runeberg<\/strong> ja Marie Linder<\/strong>. Naisten teokset eiv\u00e4t kelvanneet kirjallisuuden kaanoniin.<\/p>\n

Katin v\u00e4it\u00f6skirja avaa sit\u00e4, miten naiset teoksissa kerrottiin. Kerronnan muoto paljastaa, mit\u00e4 tuohon aikaan ajateltiin ja mihin otettiin kantaa. Romaanimuoto otti ensiaskeliaan Suomessa 1800-luvulla. Taaperovaiheessaan romaani k\u00e4vi vaiennettujen puhetorvesta \u2013 kirjoittavat naiset pystyiv\u00e4t fiktiossaan ottamaan kantaa naisesta ja perheest\u00e4 k\u00e4ytyyn yhteiskunnalliseen keskusteluun.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kati Launis. Kuva: Veikko Launis.<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6v\u00e4en ja keskiluokan kirjoittavat naiset<\/strong><\/p>\n

Katin vaskooliin on osunut my\u00f6s 1900-luvun alkupuolen vaiettu ty\u00f6v\u00e4enkirjallisuus. Kaksinkertaista marginaalia edustaa etenkin Hilja P\u00e4rssinen<\/strong>, runoilija, opettaja, toimittaja ja kansanedustaja, joka poliittisessa vankeudessa kirjoitti runot kangastilkuille.<\/p>\n

\u2013 Hiiskun sisarukset kuuluivat keskiluokkaan. Naimattomina heid\u00e4n oli itse hankittava toimeentulonsa. Kaikki kirjoittivat ja julkaisivat, mutta tutkijan ja kirjailijan ura j\u00e4i miespuolisten opiskelutoverien etuoikeudeksi. Aune t\u00e4ht\u00e4sikin opettajaksi, Kyllikki p\u00e4\u00e4tyi opettajaksi, Helka sinnitteli runoilijana, toimittajana ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 \u2013 ja toimi opettajana. Sotavuosina h\u00e4n ansioitui Turun ylioppilaslehden<\/em> p\u00e4\u00e4toimittajana.<\/p>\n

Tutkija nostaa naisensa n\u00e4kyviin, suo heid\u00e4n puhua. Vaskooliin j\u00e4\u00e4 kultaa.<\/p>\n

Minna Numminen-Jalava on suomen kielen maisteri ja Katin entinen opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen el\u00e4m\u00e4n keski\u00f6ss\u00e4. Aune, Kyllikki ja Helka Hiiskun kolmoisel\u00e4m\u00e4kerta Kyn\u00e4n kantama el\u00e4m\u00e4 on linjassa Katin aiemman tutkimuksen kanssa. \u2013 Olen ty\u00f6skennellyt kotimaisessa kirjallisuudessa tutkijana ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2694,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[59],"tags":[2353,329],"class_list":["post-2693","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilokunta","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2693},"taxonomy_info":{"category":[{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2017\/10\/KARUSELLI_HENK_Numminen-Jalava.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Minna Numminen-Jalava","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2693","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2693"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2693\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9905,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2693\/revisions\/9905"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2694"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2693"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2693"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2693"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}