{"id":2756,"date":"2018-04-10T10:24:19","date_gmt":"2018-04-10T07:24:19","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2756"},"modified":"2024-05-07T10:23:25","modified_gmt":"2024-05-07T07:23:25","slug":"tieto-kaunistaa-rumankin-esineen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tieto-kaunistaa-rumankin-esineen\/","title":{"rendered":"Tieto kaunistaa rumankin esineen"},"content":{"rendered":"
\"\"
Kuva: Visa Immonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 huutokauppayritys laittoi myyntiin solakan saviruukun. Sen keltaiseen pintaan oli maalattu ruskealla ja sinisell\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 koristeita: etupuolelle miehen rintakuva ja taustapuolelle soikeiden sek\u00e4 vinojen kuvioiden keskelle ihmiskasvot. Huutokaupan mukaan vaasi oli tyypilt\u00e4\u00e4n \u201dalbarello\u201d ja tehty Italian saappaan alueella 1500-luvulla. Astia oli hutiloiden valmistettu, eik\u00e4 kovin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4, mutta ryhdyin kilpahuutoon \u2013 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n

Turun yliopistossa 1995 aloittamissani arkeologian opinnoissa mieleeni iskostui, ett\u00e4 huutokaupoissa liikkuvat esineet ovat tutkimuksellisesti hankalia. Vanhoissa esineiss\u00e4 yht\u00e4 oleellista kuin esine itse ovat sen valmistajasta, aiemmasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 omistajista kertovat tiedot. Kaivauksissa tietyn l\u00f6yd\u00f6n yhteydest\u00e4 paljastuneet muut esineet ja rakennusj\u00e4\u00e4nteet sek\u00e4 luonnontieteellisten analyysien tulokset auttavat t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvaa esineen k\u00e4ytt\u00f6historiasta. Antiikkiesineen ostajalle ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 anneta tietoja edes edellisest\u00e4 omistajasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Pro gradu -tutkielmani vanhanmallisista lusikoista valmistui 2001, ja 2010 v\u00e4ittelin tohtoriksi keskiajan ja uuden ajan alun Suomen jalometallisista esineist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olen tutkinut muun muassa keskiajan eurooppalaisia pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, erityisesti niille tehtyjen luonnontieteellisten selvitysten tuloksia.<\/p>\n

Menneisyydess\u00e4 ylellisyydet olivat luonteeltaan kansainv\u00e4lisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tutkimusty\u00f6 on vienyt minua ulkomaille. Olen ty\u00f6skennellyt Stanfordin yliopistossa ja Getty-tutkimusinstituutissa Kaliforniassa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 viet\u00e4n kaksi kuukautta Bard Graduate Centeriss\u00e4 New Yorkissa.<\/p>\n

Olen my\u00f6s kiinnostunut Suomessa olevista ulkomaalaisista ylellisyyskokoelmista. Helmikuussa 2018 julkaistiin yhdess\u00e4 Elina R\u00e4s\u00e4sen kanssa toimittamani artikkelikokoelma Kauneus, arvo ja kadonnut menneisyys. N\u00e4k\u00f6kulmia Klaus Holman muistokokoelmaan<\/em><\/a>. Kirja pureutuu Lahden museon keski- ja etel\u00e4eurooppalaisten antiikki- ja taide-esineiden kokoelmaan. Artikkelissani tarkastelen kokoelman italialaista keramiikkaa, muun muassa huutokaupatun kaltaisia astioita.<\/p>\n

Holma-ty\u00f6n pohjalta tiesin, ett\u00e4 vaasia ei valmistettu 1500- vaan 1600-luvulla. Valmistuspaikka on Sisilia, luultavasti Palermo. Taustapuolen kuvio on pitk\u00e4lle pelkistynyt versio tuolloin suositusta kuva-aiheesta, joka esitt\u00e4\u00e4 ilmassa leijuvia muistoesineit\u00e4: kyp\u00e4r\u00e4\u00e4, haarniskaa, sotakilpe\u00e4, peist\u00e4, luuttua, huilua, nuottilehti\u00e4, hedelmi\u00e4, koristenauhoja ja niin edelleen. Vaasiin kuvatut soikeat kasvot ovat alun perin olleet sotakilven koriste.<\/p>\n

Voitin huutokaupan, ja sain vaasin itselleni. Vaikka se ei ole niin vanha kuin huutokauppa arveli eik\u00e4 hienostunut, ker\u00e4\u00e4m\u00e4ni tiedon valossa ruukku n\u00e4ytti jo kauniimmalta.<\/p>\n

Visa Immonen on arkeologian professori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015 huutokauppayritys laittoi myyntiin solakan saviruukun. Sen keltaiseen pintaan oli maalattu ruskealla ja sinisell\u00e4 v\u00e4rill\u00e4 koristeita: etupuolelle miehen rintakuva ja taustapuolelle soikeiden sek\u00e4 vinojen kuvioiden keskelle ihmiskasvot. Huutokaupan mukaan vaasi oli tyypilt\u00e4\u00e4n \u201dalbarello\u201d ja tehty Italian saappaan alueella 1500-luvulla….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2757,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[59],"tags":[335,2353,137],"class_list":["post-2756","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-henkilokunta","tag-arkeologia","tag-hiiskuttua","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2756},"taxonomy_info":{"category":[{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"}],"post_tag":[{"value":335,"label":"arkeologia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_HENK_immonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Visa Immonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":335,"name":"arkeologia","slug":"arkeologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":335,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":19,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2756","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2756"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2756\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9852,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2756\/revisions\/9852"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2756"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2756"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2756"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}