{"id":2771,"date":"2018-04-10T10:24:20","date_gmt":"2018-04-10T07:24:20","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2771"},"modified":"2024-05-07T10:10:39","modified_gmt":"2024-05-07T07:10:39","slug":"nesessiiviverbi-genrea-rakentamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/nesessiiviverbi-genrea-rakentamassa\/","title":{"rendered":"Nesessiiviverbi genre\u00e4 rakentamassa"},"content":{"rendered":"

\u201dMaaksi pit\u00e4\u00e4<\/em> sinun j\u00e4lleen tuleman\u201d, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydess\u00e4. Genreodotuksen t\u00e4yttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pys\u00e4hdytty miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tuiki tavallinen pakon verbi tekee t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4. Eik\u00f6 riitt\u00e4isi, ett\u00e4 tulet maaksi<\/em>? Miten niin pit\u00e4\u00e4 tuleman<\/em>, ja miksi ei esimerkiksi t\u00e4ytyy tulla<\/em>? Vastauksia on haettava aina Agricolasta<\/strong> asti.<\/p>\n

\"\"
Toisen korinttilaiskirjeen alku Mikael Agricolan Koottujen teosten n\u00e4k\u00f6ispainoksessa. Kuva: Duha Elsayed.<\/figcaption><\/figure>\n

Fennistit ovat selvitt\u00e4neet v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n syyn kuvatunlaiseen pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vertailemalla Agricolan tekstej\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten l\u00e4ht\u00f6kieliin: pit\u00e4\u00e4<\/em> on tavallisesti t\u00e4llaisissa yhteyksiss\u00e4 ruotsin skall<\/em>-apuverbin sanasanainen vastine. 1900-luvun kielenhuoltajat asettuivat voimakkaasti ilmaustyyppi\u00e4 vastustamaan, eik\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em>-futuuria en\u00e4\u00e4 nykyisin kuule muualla kuin maagisissa yhteyksiss\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirjassani osoitan, ett\u00e4 ruotsin vaikutus on vain yksi puoli asiasta. Lounaismurteisella pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbill\u00e4 oli nimitt\u00e4in sellaisia ominaisuuksia, jotka tekiv\u00e4t siit\u00e4 erinomaisen tarjokkaan ruotsin mallin mukaisen futuurin merkiksi. Vuosisataisen naapuruuden seurauksena verbi oli k\u00e4ynyt l\u00e4pi ruotsin kielikylvyn jo ennen kirjakielen synty\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4rkein piirre, joka skall<\/em>-apuverbin vastineelta vaadittiin, oli ei-implikatiivisuus: lounaismurteinen pit\u00e4\u00e4<\/em> ei ota kantaa siihen, toteutuuko infinitiivill\u00e4 ilmaistu toiminta: Aamulla piti l\u00e4hrett\u00e4m\u00e4n mut sis se meno laapahti<\/em> \u2019piti l\u00e4hte\u00e4, mutta ei l\u00e4hdetty\u2019. Menneen ajan toteutumattomien aikomusten ilmaiseminen on pit\u00e4\u00e4<\/em>– ja skola<\/em>-verbien vahvinta yhteisaluetta. Kun ilmaus kopioitiin imperfektist\u00e4 preesensiin, agricolalainen pit\u00e4\u00e4<\/em>-futuuri oli syntynyt. Jos ilmaukseen takertuikin sitke\u00e4 pakon sivumerkitys, se sopi k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien tarkoituksiin hyvin. Uskonnollisessa kontekstissa kaikki on joka tapauksessa korkeammassa k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbill\u00e4 ilmaistu pakko kuulostaa usein aikaisemmassa puhetilanteessa langetetulta. Puhuja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 jonkun toisen antaman m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen. Asetelma juontaa pit\u00e4\u00e4<\/em>-verbin vanhasta \u2019pysymisen, muutoksen vastustamisen\u2019 merkityksest\u00e4: se, mik\u00e4 tuli sanotuksi, pit\u00e4\u00e4<\/em>. T\u00e4m\u00e4 erityispiirre antoi ehk\u00e4 tulkintaan taustatukea silloin, kun lauseet kuulostivat suomalaiseen korvaan oudoilta. Samalla k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t tulivat rakentaneeksi yhteytt\u00e4 Raamatun eri osien v\u00e4lille esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Uuden testamentin tapahtumat aiempien profetioiden toteutumina.<\/p>\n

Duha Elsayed on tammikuussa suomen kielest\u00e4 v\u00e4itellyt filosofian tohtori.<\/em><\/p>\n

Duha Elsayed: Agricolan pit\u00e4\u00e4 \u2013 nesessiiviverbi kielikontaktin ytimess\u00e4<\/em><\/a>. Turun yliopiston julkaisuja C448. Turun yliopisto 2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMaaksi pit\u00e4\u00e4 sinun j\u00e4lleen tuleman\u201d, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydess\u00e4. Genreodotuksen t\u00e4yttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pys\u00e4hdytty miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tuiki tavallinen pakon verbi tekee…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2772,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,137,527],"class_list":["post-2771","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-suomen-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2771},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":527,"label":"suomen kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPIN_Elsayed.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Duha Elsayed","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2771"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9845,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2771\/revisions\/9845"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2772"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}