{"id":2791,"date":"2018-04-10T10:26:07","date_gmt":"2018-04-10T07:26:07","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2791"},"modified":"2018-04-10T10:26:07","modified_gmt":"2018-04-10T07:26:07","slug":"tuntemattomasta-tunnetuksi-tieto-historiallisen-muutoksen-voimana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tuntemattomasta-tunnetuksi-tieto-historiallisen-muutoksen-voimana\/","title":{"rendered":"Tuntemattomasta tunnetuksi? Tieto historiallisen muutoksen voimana"},"content":{"rendered":"

Miten jostakin aiemmin tuntemattomasta ilmi\u00f6st\u00e4 tai asiasta tulee tunnettu, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja siten my\u00f6s hallittava? Australiaa koskevan maantieteellisen tiedon tuottamisen historia kertoo maailman tuntemisen ja tiet\u00e4misen keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Kartografi John Arrowsmithill\u00e4 (1790\u20131873) oli merkitt\u00e4v\u00e4 asema Australian kartoittamisessa t\u00e4m\u00e4n laajojen ja monipuolisten verkostojen vuoksi. Arrowsmithin karttoja mantereesta ja sen eri osista k\u00e4ytettiin eri puolilla maailmaa. Arrowsmith, John. Australia from surveys made by order of the British Government, 1862. State Library of New South Wales.<\/figcaption><\/figure>\n

Havainnoista kartoiksi<\/strong><\/p>\n

Australian mantereen maantiede oli yksi 1800-luvun keskeinen tutkimusongelma eurooppalaisille tiedeyhteis\u00f6ille. Erityisesti se kiinnosti brittej\u00e4, jotka olivat 1700-luvun lopulta alkaen perustaneet siirtokuntia mantereen it\u00e4rannikolle. 1800-luvun kuluessa useat eri tutkimusmatkailijat tutkivat mannerta ja siirtokuntiin perustetut maanmittauslaitokset vastasivat uusien alueiden kartoittamisesta. Tiedon tuottaminen ja karttojen valmistaminen ei kuitenkaan ollut ongelmatonta. Keskeinen kysymys onkin, kuinka britit muodostivat kokonaisk\u00e4sityksi\u00e4 mantereesta ja sen resursseista arvioimalla ja yhdistelem\u00e4ll\u00e4 eri yksil\u00f6iden tekemi\u00e4 havaintoja toisiinsa.<\/p>\n

Marraskuussa 2017 valmistuneessa v\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin millaisen tiedon k\u00e4sittelyn j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta britit tuottivat luotettavana pidetty\u00e4 tietoa Australiasta. V\u00e4it\u00f6skirjani tarkastelee j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka perustui tiedon liikkumiselle kirjeiss\u00e4 ja kartoissa, joita siirtomaahallinnon virkamiehet eri puolilla maailmaa tutkivat ty\u00f6p\u00f6ydill\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi tutkin, kuinka he v\u00e4littiv\u00e4t tietoa eteenp\u00e4in maantieteest\u00e4 kiinnostuneille tahoille julkaistavaksi ja luottoasemaan nostettujen kartografien ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

J\u00e4ljitt\u00e4\u00e4kseni tiedon muodostamisen prosesseja ker\u00e4sin tutkimukseeni aineistoa Isosta-Britanniasta ja Australiasta. Tutkimusmatkoilla laadittuja k\u00e4sikirjoituskarttoja, kirjeit\u00e4 ja raportteja tutkimalla ja niiden liikkumista Australian takamailta siirtokuntiin ja sielt\u00e4 merten taakse Lontooseen seuraamalla hahmotin kent\u00e4ll\u00e4 tehtyjen havaintojen matkoja julkaistuihin karttoihin. Samalla esiin nousi, kuinka maantieteelliset faktat riippuivat niiden esitt\u00e4misen paikoista ja niit\u00e4 esitt\u00e4neist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Tosiasioiden ja tiet\u00e4misen historiaa<\/strong><\/p>\n

Tiedon tuottaminen kytkeytyy aina valtasuhteisiin. Esimerkiksi Australian kontekstissa brittien rakentamat tiedolliset k\u00e4sitykset syrj\u00e4yttiv\u00e4t Australian alkuper\u00e4isten asukkaiden tavat tuntea manner, jota he olivat asuttaneet kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia. Tiedon liikkumisen verkostoja seuraamalla on mahdollista tunnistaa, miten eri tekij\u00e4t vaikuttivat siihen, millainen tieto saavutti eri aikoina auktoriteettiaseman.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirjani on pohjimmiltaan tutkimus tiedon sosiaalisuudesta ja kontekstisidonnaisuudesta. Se on kannanotto sen puolesta, kuinka hy\u00f6dyllist\u00e4 on ottaa historiantutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdaksi tieto ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tieto ja tiet\u00e4misen j\u00e4rjestelm\u00e4t historiallisia muutoksia liikkeellepanevina voimina. Kysymykset tosiasioista ja niiden kiistanalaisuudesta ovat sek\u00e4 historiallisesti ett\u00e4 nykyhetken kannalta merkitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

FT Johanna Skurnik on erikoistunut tiedon historiaan, historialliseen maantieteeseen ja kartografian historiaan.<\/p>\n

Johanna Skurnik,\u00a0Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829\u20131863<\/a>. <\/em>Annales B 444. Turun yliopisto 2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten jostakin aiemmin tuntemattomasta ilmi\u00f6st\u00e4 tai asiasta tulee tunnettu, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja siten my\u00f6s hallittava? Australiaa koskevan maantieteellisen tiedon tuottamisen historia kertoo maailman tuntemisen ja tiet\u00e4misen keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Havainnoista kartoiksi Australian mantereen maantiede oli yksi 1800-luvun keskeinen tutkimusongelma eurooppalaisille tiedeyhteis\u00f6ille. Erityisesti…<\/p>\n","protected":false},"author":563,"featured_media":2793,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,137],"class_list":["post-2791","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2791},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPIN_Skurnik.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2791","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/563"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2791"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2791\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2793"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2791"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2791"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2791"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}