{"id":2812,"date":"2018-04-10T10:18:25","date_gmt":"2018-04-10T07:18:25","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2812"},"modified":"2024-05-07T10:58:49","modified_gmt":"2024-05-07T07:58:49","slug":"villi-vaarallinen-germania","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/villi-vaarallinen-germania\/","title":{"rendered":"Villi, vaarallinen Germania"},"content":{"rendered":"

L\u00e4hes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viett\u00e4nyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna arkkuun, s\u00e4il\u00f6ttyn\u00e4 tallelokeroon.<\/p>\n

Italialaisen lainoppineen ja diplomaatin Stefano Guarnierin<\/strong> kopioima Germania-k\u00e4sikirjoitus on ainoa keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n s\u00e4ilynyt kopio teoksesta. Alun perin vuonna 98 Tacituksen<\/strong> kirjoittama kansankuvaus germaaniheimoista oli unohdettu jo Guarnierin aikana 1400-luvulla, ja Guarnierin el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 k\u00e4sikirjoitus pysyi unohdettuna aina 1900-luvun alkuun saakka.<\/p>\n

\"\"
Palazzo Balleani, josta Codex Aesinas l\u00f6ytyi ja jonka kellariin k\u00e4sikirjoitus oli piilotettu natseilta. Kuva Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun Guarnierin k\u00e4sikirjoitus l\u00f6ydettiin vuonna 1902, se sai nimekseen Codex Aesinas. L\u00f6yt\u00f6 oli merkitt\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se on vanhin kappale Tacituksen Germania-teoksesta ja samalla ainoa, johon nykyiset kopiot, kommentaarit ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset perustuvat. Kielellisesti l\u00f6yt\u00f6 ei ollut mullistava, sill\u00e4 Guarnierin kopioty\u00f6n vuoksi teksti tunnettiin Euroopassa renessanssiajalta l\u00e4htien. Tiedettiin, ettei Germanian sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 latina ollut erityisen kaunista tai runollista. Se oli juuri sit\u00e4, mit\u00e4 Tacitukselta saattoi odottaa. Germanian sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n puolestaan perustui 1500-lukulainen k\u00e4sitys saksalaisista ja heid\u00e4n historiastaan. Mutta Codex Aesinas sai olla rauhassa viel\u00e4 muutaman vuosikymmenen, kunnes kansallissosialismi nousi Saksassa ja kiinnostus k\u00e4sikirjoitukseen kasvoi.<\/p>\n

Olympiavuonna 1936 Hitler<\/strong> l\u00e4hestyi Mussolinia<\/strong> tarkoituksenaan saada Codex Aesinas Saksaan. K\u00e4sikirjoitus ei vaihtanut omistajaa, mutta n\u00e4k\u00f6ispainos annettiin M\u00fcnchenin yliopiston klassillisen filologian laitoksen johtajalle, Rudolf Tillille<\/strong>, jolla oli kontakteja Heinrich Himmleriin<\/strong>, ja niin Germaniaa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saksalaisen kansallistunteen ja rotuopin kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n

Natsipropagandan levitt\u00e4m\u00e4 muisto \u201duljaasta menneisyydest\u00e4\u201d perustui osin teokseen, joka on kirjoitettu t\u00e4ysin roomalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tacituksen germaanit olivat barbaareja: raamikkaita punap\u00e4it\u00e4, jotka vieroksuivat raskasta ty\u00f6t\u00e4. He eiv\u00e4t olleet yksi yhten\u00e4inen ryhm\u00e4, vaan kuriton joukko toisistaan poikkeavia heimoja.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Germania ei ole koululukemiston klassikko. Suomessa siit\u00e4 luetaan yleens\u00e4 vain viimeisen kappaleen lyhyt kuvaus fenneist\u00e4, joiden yhteys suomalaisiin tai saamelaisiin on mielenkiinnon kohteena.<\/p>\n

Henriikka Uusitupa on klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hes 2000 vuotta sitten kirjoitettu noin 20 sivua kattava kirjanen on viett\u00e4nyt suurimman osan ajastaan unohdettuna. Unohdettuna luostarissa, sukukirjastossa, piilotettuna arkkuun, s\u00e4il\u00f6ttyn\u00e4 tallelokeroon. Italialaisen lainoppineen ja diplomaatin Stefano Guarnierin kopioima Germania-k\u00e4sikirjoitus on ainoa keskiajalta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n s\u00e4ilynyt kopio teoksesta. Alun perin…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2813,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,587,137],"class_list":["post-2812","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2812},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPISK_Uusitupa.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Henriikka Uusitupa","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2812","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2812"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2812\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9871,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2812\/revisions\/9871"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2812"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2812"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2812"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}