{"id":2818,"date":"2018-04-10T10:15:57","date_gmt":"2018-04-10T07:15:57","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2818"},"modified":"2018-04-10T10:15:57","modified_gmt":"2018-04-10T07:15:57","slug":"kyborgit-ihmisten-joukossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kyborgit-ihmisten-joukossa\/","title":{"rendered":"Kyborgit ihmisten joukossa"},"content":{"rendered":"

Kyborgit tunnetaan l\u00e4hinn\u00e4 populaarikulttuurin esitt\u00e4min\u00e4 koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittymin\u00e4. Todellisuudessa kyborgin voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan moni meist\u00e4 voitaisiin luokitella kyborgiksi.<\/p>\n

Ihmisten kehittyminen kohti kyborgin ominaisuuksia on alkanut jo vuosituhansia sitten. Ensimm\u00e4iset maininnat raajaproteeseista on l\u00f6ydetty jo antiikin aikaisista kirjoituksista. Proteesien todellinen kehittyminen alkoi kuitenkin kunnolla vasta maailmansotien ja niiss\u00e4 haavoittuneiden sotilaiden my\u00f6t\u00e4. Menneiden vuosisatojen aikana raskaista ja hankalista proteeseista onkin kehittynyt paljon kevyempi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi\u00e4. Raajaproteesien lis\u00e4ksi ihminen on kehitt\u00e4nyt itselleen my\u00f6s muita konemaisia varaosia, kuten kuulolaitteita, syd\u00e4men tekol\u00e4ppi\u00e4 ja polven tekoniveli\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Neil Harbisson, maailman ensimm\u00e4inen virallinen kyborgi. Kuva Dan Wilton\/The Red Bulletin.<\/figcaption><\/figure>\n

L\u00e4\u00e4ketiede ja tekniikka ovat mahdollistaneet keinoelinten, tekonivelten ja modernien proteesien hurjan kehittymisen. Edell\u00e4 kuvattujen apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyborgin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n. Elokuvien ja muun populaarikulttuurin takia kyborgin k\u00e4sitteeseen yhdistet\u00e4\u00e4n kuitenkin yleens\u00e4 my\u00f6s yli-inhimilliset kyvyt. T\u00e4m\u00e4 saattaa olla yksi syy siihen, miksi brittil\u00e4ist\u00e4 Neil Harbissonia<\/strong> pidet\u00e4\u00e4n maailman ainoana virallisena kyborgina. Harbissonille on istutettu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4risokeuden takia antenni kallon takaosaan. T\u00e4m\u00e4n antennin avulla h\u00e4n kuulee ja kokee v\u00e4rit ja jopa tavalliselle ihmiselle n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n ultravioletin, mik\u00e4 antaa Harbissonille yli-inhimillisi\u00e4 piirteit\u00e4.<\/p>\n

Erilaiset tekniset apuv\u00e4lineet saattavat \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 elintoimintoja, kuten syd\u00e4n-keuhkokone, tai vain helpottaa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, kuten k\u00e4siproteesi. Ihmiset voivat siis tukeutua yh\u00e4 enemm\u00e4n erilaisiin laitteisiin ja koneisiin. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarpeen ihmisyyden rajojen tarkempaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen.<\/p>\n

Kirjoittajat ovat uskontotieteen p\u00e4\u00e4aineopiskelijoita.<\/em><\/p>\n

Lue proteesien kehityksest\u00e4 lis\u00e4\u00e4:
\nKauko A. Salonen ja Veli Matti Huittinen,\u00a0Amputaatiot ja proteesit<\/em>. Helsinki: Proteesis\u00e4\u00e4ti\u00f6, 1991.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kyborgit tunnetaan l\u00e4hinn\u00e4 populaarikulttuurin esitt\u00e4min\u00e4 koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittymin\u00e4. Todellisuudessa kyborgin voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelm\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan moni meist\u00e4 voitaisiin luokitella kyborgiksi. Ihmisten kehittyminen kohti kyborgin ominaisuuksia on alkanut jo vuosituhansia sitten. Ensimm\u00e4iset maininnat…<\/p>\n","protected":false},"author":1373,"featured_media":2819,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,137],"class_list":["post-2818","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2818},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPISK_Kivineva.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1373"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2818"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2818\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}