{"id":2821,"date":"2018-04-10T10:15:57","date_gmt":"2018-04-10T07:15:57","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2821"},"modified":"2024-05-07T12:07:36","modified_gmt":"2024-05-07T09:07:36","slug":"yli-ihmiseksi-uneksimalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/yli-ihmiseksi-uneksimalla\/","title":{"rendered":"Yli-ihmiseksi uneksimalla"},"content":{"rendered":"

Oletko koskaan miettinyt milt\u00e4 tuntuisi lent\u00e4\u00e4 kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todenn\u00e4k\u00f6isesti olet n\u00e4in tehnyt unissasi, mutta et v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muista sit\u00e4. Pid\u00e4mme unia yleens\u00e4 hallitsemattomina mielen ailahteluina, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina pid\u00e4 paikkaansa. On nimitt\u00e4in mahdollista tulla tietoiseksi unessa ja tehd\u00e4 muun muassa edell\u00e4 mainittuja asioita tarkoituksella<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 monista it\u00e4isist\u00e4 uskomusperinteist\u00e4 tuttua ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan selkouneksi. Niiden avulla on pyritty saamaan tietoa todellisuuden perimm\u00e4isest\u00e4 luonteesta. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4nness\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja menetelmi\u00e4 itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen. Selkouni on unenaikainen tietoisuuden tila, jossa uneksija tiet\u00e4\u00e4 olevansa unessa ja pystyy mahdollisesti kontrolloimaan untaan. Jotkut n\u00e4kev\u00e4t selkounia spontaanisti, mutta niiden n\u00e4kemist\u00e4 voi my\u00f6s harjoittaa.<\/p>\n

Yksi olennainen tapa harjoittaa selkounien n\u00e4kemist\u00e4 on luoda kriittinen asenne kokemuksiaan ja ajatteluaan kohtaan. J\u00e4rkeilemme unissa mit\u00e4 oudoimpia asioita normaaliksi ja t\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 meit\u00e4 tulemasta tietoiseksi tilastamme. Voimme kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unta apuv\u00e4lineen\u00e4 rationaaliselle ajattelulle ja n\u00e4in monet tutkijatkin ovat tehneet. Unen avulla on esimerkiksi keksitty alkuainetaulukko ja hermoston kemiallinen viestiminen.<\/p>\n

\"\"
Kuva: The Minds Journal<\/figcaption><\/figure>\n

Fyysisten rajojen puutteen vuoksi voimme unessa venytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4mme kehostamme. Voimme kokeilla milt\u00e4 tuntuu olla toista sukupuolta, el\u00e4in, monessa ruumiissa samaan aikaan tai t\u00e4ysin ilman kehoa. Voimme muuttua atomin tai maailmankaikkeuden kokoiseksi ja ihmetell\u00e4 milt\u00e4 maailma silloin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Selkounessa olemme suorassa yhteydess\u00e4 alitajuntaamme ja se on siksi oiva ymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4ytymistapojen ja persoonan muokkaamiseen. Esimerkiksi painajaisten kohtaaminen on osoittautunut hedelm\u00e4lliseksi tavaksi k\u00e4sitell\u00e4 ahdistavia ajatuksia ja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n niist\u00e4 irti.<\/p>\n

Selkounien avulla monet kahtiajaot osoittautuvat keinotekoisiksi. Jopa min\u00e4n ulko- ja sis\u00e4puolen ero h\u00e4m\u00e4rtyy, kun uneksija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joka y\u00f6 ajattelemme olevamme valveilla ja tekemisiss\u00e4 meist\u00e4 riippumattoman ulkomaailman kanssa, vaikka oikeasti olemme nukkumassa ja kaikki mit\u00e4 koemme, on oman mielemme sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen: miten tied\u00e4mme, ettemme t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 nuku?<\/p>\n

Yhteiskunnassamme unikokemuksia ei yleens\u00e4 arvosteta. Vaikka selkounissa koettuja asioita ei \u201coikeasti\u201d tapahtuisikaan, voi niiden avulla silti kyseenalaistaa sen, mit\u00e4 meid\u00e4n on ihmisin\u00e4 mahdollista kokea.<\/p>\n

Riku Airaksinen, Elisa F\u00e4rm ja Saana Niemi ovat uskontotieteen opiskelijoita.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletko koskaan miettinyt milt\u00e4 tuntuisi lent\u00e4\u00e4 kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todenn\u00e4k\u00f6isesti olet n\u00e4in tehnyt unissasi, mutta et v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muista sit\u00e4. Pid\u00e4mme unia yleens\u00e4 hallitsemattomina mielen ailahteluina, mutta t\u00e4m\u00e4 ei aina pid\u00e4 paikkaansa. On nimitt\u00e4in mahdollista…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2823,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,137,257],"class_list":["post-2821","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2821},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPISK_Niemi-1.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Riku Airaksinen, Elisa F\u00e4rm & Saana Niemi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2821","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2821"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2821\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9879,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2821\/revisions\/9879"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2823"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2821"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2821"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2821"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}