Posthumanistisella k\u00e4\u00e4nteell\u00e4 viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa k\u00e4sityksemme ihmisyydest\u00e4 kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymm\u00e4rryksemme ihmisyydest\u00e4 on siis k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 vanhaksi, mutta kuka t\u00e4m\u00e4 ihminen on?<\/p>\n
Ihmiset lajina ja k\u00e4sitys ihmisyydest\u00e4 ovat kaksi eri asiaa, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ihmislajin edustajat aina mahdu ihmisyyden muottiin. L\u00e4nsimaille tyypillisen dikotomisen ajattelumallin my\u00f6t\u00e4 toiseus, eli se mit\u00e4 ihmisyyden ei<\/em> ajatella olevan, on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmisyyden m\u00e4\u00e4rittelemisen kannalta kuin se, mik\u00e4 ihmisyydess\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4. Ihmisyyden ihanne on lajillisten toisten ohella m\u00e4\u00e4ritelty my\u00f6s erilaisten rodullisten, yhteiskuntaluokkaisten ja sukupuolellisten toisten kautta. Eri ihmisryhmi\u00e4 kohtaan tehdyt hirmuteot orjakaupasta holokaustiin on perusteltu ihmisarvon rajallisella soveltamisella ihmislajin keskuudessa.<\/p>\n K\u00e4sitys ihmisyydest\u00e4 on enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 ihanne, ja m\u00e4\u00e4rittelee pitk\u00e4lti sit\u00e4, kenelle asema ihmissubjektina avautuu sosiaalisena ja yhteiskunnallisena realiteettina. Kieliopissa subjekti viittaa lauseen tekij\u00e4\u00e4n tai aiheuttajaan. Kyky ja oikeus toimijuuteen on olennainen osa subjektiutta my\u00f6s sen filosofisen k\u00e4sitteen merkityksess\u00e4. Asioiden tekeminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen synonyymi toimijuudelle, vaan olennaista on teht\u00e4vien asioiden laatu. Astioiden tiskaaminen kotikeitti\u00f6ss\u00e4 ei yhteiskunnassamme ole samanarvoista tekemist\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6n johtoteht\u00e4vien kanssa. Kaikki ihmiset eiv\u00e4t siis aina yht\u00e4laisesti nauti asemasta subjektina. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n puhe naisten esineellist\u00e4misest\u00e4 ei ole vain kansantajuista sukupuolittuneen mediakuvaston kritiikki\u00e4, vaan taustalla toimii naisten historiallinen asema objekteina, miessubjektien omaisuutena tai n\u00e4iden tekemisten ja halujen passiivisena kohteena.<\/p>\n Arvottava vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen v\u00e4lill\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kaikki \u201dt\u00e4rke\u00e4\u201d tekeminen joka erottaa ihmissivilisaatiomme muista el\u00e4inkunnan lajeista tapahtuu julkisessa sf\u00e4\u00e4riss\u00e4. Ren\u00e9 Descartesin<\/strong> kuuluisan lausahduksen mukaan my\u00f6s ajattelemisen voi n\u00e4hd\u00e4 ihmisen olemuksellisen toimijuuden olennaisena m\u00e4\u00e4ritt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ihmissubjekti n\u00e4ytt\u00e4ytyy n\u00e4in ollen l\u00e4nsimaisen humanismin perinteess\u00e4 tarkoittavan rationaaliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon toimintansa perustavaa yhteiskunnallista toimijaa \u2013 positiota, joka pitk\u00e4\u00e4n on ollut l\u00e4hinn\u00e4 valkoisten, keski-ik\u00e4isten miesten hallussa.<\/p>\n Posthumanistinen k\u00e4\u00e4nne ei siis tarkoita vain ihmiskeskeisyyden haastamista ja ihmisen ja koneen tai ihmisen ja muiden el\u00e4inlajien v\u00e4listen arvottavien rajojen h\u00e4lvent\u00e4mist\u00e4. Purettavia raja-aitoja riitt\u00e4\u00e4 ihmislajin sis\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Posthumanistisella k\u00e4\u00e4nteell\u00e4 viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa k\u00e4sityksemme ihmisyydest\u00e4 kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymm\u00e4rryksemme ihmisyydest\u00e4 on siis k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4 vanhaksi, mutta kuka t\u00e4m\u00e4 ihminen on? Ihmiset lajina ja k\u00e4sitys ihmisyydest\u00e4 ovat kaksi eri asiaa, eiv\u00e4tk\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1379,"featured_media":2825,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,137],"class_list":["post-2824","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2824},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/03\/KARUSELLI_OPISK_Poutiainen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2824","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1379"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2824"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2824\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2825"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2824"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2824"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2824"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}