{"id":2834,"date":"2018-04-10T10:23:48","date_gmt":"2018-04-10T07:23:48","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2834"},"modified":"2024-05-07T10:24:27","modified_gmt":"2024-05-07T07:24:27","slug":"mita-muistitrendi-kertoo-historioitsijalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/mita-muistitrendi-kertoo-historioitsijalle\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 muistitrendi kertoo historioitsijalle?"},"content":{"rendered":"

Yhteis\u00f6llisen muistin tutkimus alkoi katastrofisten kokemusten tutkimuksena. Maailmansota, teollinen kansanmurha ja v\u00e4hemmist\u00f6jen vainot iskiv\u00e4t toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ihmiskunnan tietoisuuteen niin voimakkaasti, ett\u00e4 historiankirjoitus ei heti pystynyt vastaamaan siihen eik\u00e4 varsinkaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tapahtunutta yksil\u00f6n k\u00e4rsimyksen ja tunteiden tasolla. Selviytymiskertomukset osoittivat tilastot ja yleistykset riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi. Katastrofisten muistojen kirjaamisesta syntyiv\u00e4t suullinen historia ja muistitietotutkimus. Kesken\u00e4\u00e4n riste\u00e4v\u00e4t ja ristiriitaisetkin kertomukset kyseenalaistivat yhten\u00e4isiksi muotoillut esitykset menneisyydest\u00e4.<\/p>\n

Francois Hartog\u2019n<\/strong> mukaan muistin ja muistamisen nousu ihmistieteiden tutkimuskohteeksi kertoo l\u00e4nsimaisessa j\u00e4lkimodernissa kulttuurissa vallitsevasta katkoksesta suhteessa menneisyyteen. Toisin kuin modernisaation ja valistuksen nimiin vannoneissa ideologioissa sek\u00e4 niiden historiakertomuksissa, yhteen kiedotut menneisyys ja tulevaisuus eiv\u00e4t 2000-luvulla m\u00e4\u00e4rit\u00e4 en\u00e4\u00e4 samalla tavalla min\u00e4-<\/em> ja me<\/em>-kertomuksia kuin esimerkiksi sata vuotta sitten.<\/p>\n

\"\"
Virossa historian k\u00e4\u00e4nnekohtiin liittyv\u00e4t muistomerkit ovat herkki\u00e4 kysymyksi\u00e4. Kuvassa osa Tallinna Maarjam\u00e4en neuvostoaikana pystytetyst\u00e4 toisen maailmansodan uhrien muistomerkist\u00e4, jonka purkamisesta ja muokkaamisesta on k\u00e4yty vuosina 2017-2018 Virossa kiivastakin keskustelua. Kuva: Wikipedia, GNU\/GPL.<\/figcaption><\/figure>\n

Menneisyydelle annetut merkitykset ovat sidoksissa pienempiin yhteis\u00f6ihin ja niiden muotoaan muuttaviin identiteetteihin. Kansakuntien ja luokkien sijaan nykyihmisen subjektiiviset tarpeet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t vahvasti menneisyydelle annettuja merkityksi\u00e4; historistisesta historiakulttuurista on siirrytty presentistiseen historiakulttuuuriin. Toisaalta vastareaktioitakin on n\u00e4hty: Chris Lorenzin<\/strong> mukaan menneisyys on 2000-luvulla palannut \u201dkummittelemaan\u201d my\u00f6s suurten kertomusten muodossa, mik\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 niin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Yhdysvalloissa kuin EU-maissakin.<\/p>\n

Muistiin ja muistamiseen liittyy monia kysymyksi\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t historiantutkijan valppaana. Yhteis\u00f6llinen muistaminen, ja varsinkin sellainen muistaminen, joka k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osana ideologiaa tai uskontoa, eroaa James Wertschin<\/strong> mukaan merkitt\u00e4v\u00e4sti tieteellisen tutkimuksen tuottamista historioista. Yhteis\u00f6llinen muistaminen on h\u00e4nen mukaansa sitoutunut yhteen n\u00e4k\u00f6kulmaan ja heijastaa vain kyseisen ryhm\u00e4n viitekehyst\u00e4. Se ei tunnusta tulkintojen ep\u00e4varmuutta ja se vastustaa moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4. Yhteis\u00f6llinen muistaminen my\u00f6s keskittyy usein yhteis\u00f6n muuttumattomaksi uskotun olemuksen yll\u00e4pit\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi muistaminen on suhteessa menneisyyteen antihistoriallista ja presentistist\u00e4; se kiist\u00e4\u00e4 menneisyyden luonteen poissaolevana. Rakentaessaan me<\/em>-kuvaa tai kuvaa meit\u00e4 uhkaavasta toiseudesta yhteis\u00f6llinen muistaminen samastaa analogioiden ja metaforien avulla nykyisyyden tapahtumat menneisyyteen. Yhteis\u00f6 tuottaa haluamansa kuvan menneisyydest\u00e4 nykyhetken tarpeisiin.<\/p>\n

Duncan Bellin<\/strong> mukaan muistista on tullut keskeinen organisoiva periaate (ihmis)tieteiss\u00e4 ja taiteissa. Jeffrey Olick<\/strong> on todennut, ett\u00e4 muisti on \u201dei-paradigmaattinen, tieteidenv\u00e4linen ala\u201d, jossa traumatutkimuksen ja identiteettien hegemonia on vahva. On tarpeellista kysy\u00e4, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 muistin vahva rooli yll\u00e4 nykyajalle ominaista traumakeskeist\u00e4 suhdetta menneisyyteen? Onko traumasta tullut j\u00e4lkimodernin ajan \u201dsuuri kertomus\u201d?<\/p>\n

Kokemukset, muistot ja subjektiiviset kertomukset ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n historiantutkijoidenkin aineistoa. Muistin nousu haastavaksi k\u00e4sitteeksi vuosituhannen taitteessa oli rinnakkainen ja vuorovaikutteinen ilmi\u00f6 historiantutkimuksen sis\u00e4isille, jo paljon aiemmin alkaneille uudistaville virtauksille, kuten mikrohistorialliselle suuntaukselle. Silti muisti ja historia esitet\u00e4\u00e4n historiatieteiden ulkopuolella usein dikotomisesti: historiantutkimuksen tuottama tieto menneisyydest\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n helposti \u201dylh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d n\u00e4htyn\u00e4 ja annettuna, kun taas muistille ja subjektiiviselle tiedolle hahmotellaan autenttisuuden auraa.<\/p>\n

Historia ei ole en\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan ollut kiistattomasti tai monoliittisesti \u201dkansakunnan muisti\u201d. Silti historiantutkimus on t\u00e4rke\u00e4 osa yhteiskunnan kulttuurista muistamista ja itseymm\u00e4rrysprosessia. Yhteis\u00f6llisen muistamisen laajentuminen eettiseksi ja poliittiseksi k\u00e4sitteeksi sek\u00e4 laajaksi kulttuuri-ilmi\u00f6ksi panee tutkijat miettim\u00e4\u00e4n, miten ja mihin historiallista tietoa sek\u00e4 yhteis\u00f6ille t\u00e4rkeit\u00e4 historiallisia kertomuksia ja symboleita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 kysymykset voivat tehd\u00e4 tutkijan entist\u00e4 tietoisemmaksi paitsi omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan ja suhteestaan menneisyyteen, my\u00f6s tietoiseksi yhteiskunnan sis\u00e4ll\u00e4 vaikuttavista yhteis\u00f6ist\u00e4 ja niiden menneisyyssuhteesta. Muistitrendi voi my\u00f6s auttaa historiantutkijoita m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n paremmin oman ja tieteenalansa teht\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Pertti Gr\u00f6nholm on yleisen historian dosentti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteis\u00f6llisen muistin tutkimus alkoi katastrofisten kokemusten tutkimuksena. Maailmansota, teollinen kansanmurha ja v\u00e4hemmist\u00f6jen vainot iskiv\u00e4t toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ihmiskunnan tietoisuuteen niin voimakkaasti, ett\u00e4 historiankirjoitus ei heti pystynyt vastaamaan siihen eik\u00e4 varsinkaan k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tapahtunutta yksil\u00f6n k\u00e4rsimyksen ja tunteiden tasolla. Selviytymiskertomukset osoittivat tilastot…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2838,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,137,188],"class_list":["post-2834","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2834},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/04\/KARUSELLI_TUTK_Gro\u0308nholm.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Pertti Gr\u00f6nholm","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2834"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9854,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2834\/revisions\/9854"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}