{"id":2852,"date":"2018-04-10T10:15:57","date_gmt":"2018-04-10T07:15:57","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2852"},"modified":"2024-05-07T11:01:20","modified_gmt":"2024-05-07T08:01:20","slug":"vaihtoehtohistoriaa-ja-vaihtoehtoisia-julkaisukanavia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vaihtoehtohistoriaa-ja-vaihtoehtoisia-julkaisukanavia\/","title":{"rendered":"Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kirjallisuudessa esiintyvi\u00e4 vaihtoehtohistorioita \u2013 fiktiivisi\u00e4 kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme \u2013 tunnetaan Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Joku on kenties saattanut lukea Vasili Aksjonovin<\/strong> 1980-luvulla ilmestyneen romaanin Krimin saari<\/em>, jossa Neuvostoliiton ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nyt Krim el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurvallan naapurissa, mutta siihen se sitten j\u00e4\u00e4kin. Vaikka vaihtoehtohistorioita esiintyi ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kirjallisuudessa jo 1920-luvulla, marxilainen historiallinen determinismi ei aihetta suosinut ja erilaiset kuvitellut vaihtoehtohistoriat nousivat pinnalle vasta Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen osana suurta fantasiakirjallisuusbuumia.<\/p>\n

Samat traumat rajan molemmin puolin<\/strong><\/p>\n

Vaihtoehtohistorioiden suosio n\u00e4kyy my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4nkielisess\u00e4 internetiss\u00e4 vellovassa keskustelussa sek\u00e4 paikoittain fanifiktion ja kaunokirjallisuuden rajalla tasapainottelevassa nykykirjallisuudessa. Talvisotaan fiksoituneita suomalaisia ehk\u00e4 ilahduttaa, ett\u00e4 sodasta on j\u00e4\u00e4nyt traumoja my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isille: niit\u00e4 k\u00e4sittelee esimerkiksi Jevgeni Belogorskin<\/strong> viime vuonna internetiss\u00e4 ilmestynyt kertomus Karelski Blitskrig<\/em><\/a>, \u00a0jossa talvisodan tapahtumat saavat uusia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 Karjalankannaksella.<\/p>\n

Vaihtoehtohistorioiden pohtiminen internetiss\u00e4 tarjoaa mahdollisuuden tutustua \u201dtavallisten ven\u00e4l\u00e4isten\u201d ajatuksiin historiasta. Esimerkiksi Alternativnaja istorija<\/em><\/a> -keskustelupalstalla\u00a0toinen maailmansota on ehdottomasti suosituin aihe. Keskustelua kirvoittavat my\u00f6s muut historian kipupisteet kuten Neuvostoliiton hajoaminen. On kuvaavaa, ett\u00e4 my\u00f6s fantasiakirjallisuuden kuvitteellisista maailmoista keskusteltaessa juttu k\u00e4\u00e4ntyy usein Ven\u00e4j\u00e4n historiaan ja suurvaltahaaveisiin.<\/p>\n

Kirjallisuus leikittelee muistoilla<\/strong><\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n oppiaineen fantasiaprojekti tutkii, miten erilaisia historian k\u00e4\u00e4nnekohtia on k\u00e4sitelty ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 ja suomalaisessa kirjallisuudessa nimenomaan fantasian ja vaihtoehtohistorian keinoin. Tutkimusmateriaalina k\u00e4yt\u00e4mme Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Suomessa ilmestynytt\u00e4 kaunokirjallisuutta \u2013 oli se sitten perinteisesti julkaistua korkeakirjallisuutta tai internetiss\u00e4 ilmestynytt\u00e4 harrastajakirjallisuutta \u2013 sek\u00e4 fantasiakirjallisuuden ja -kulttuurin ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4 nettikeskusteluja. Painopiste on teoksissa, joissa Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n historiat tavalla tai toisella kohtaavat.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n oppiaineen fantasiaprojektissa<\/a> eri alojen tutkijat pohtivat omista n\u00e4k\u00f6kulmistaan, mit\u00e4 ja miten fantasiakirjallisuus kertoo maailmasta ja ihmisten ajattelusta.<\/p>\n

Mihail Oshukov on yleisest\u00e4 kirjallisuustieteest\u00e4 v\u00e4itellyt tohtori, Jenniliisa Salminen ven\u00e4j\u00e4n kielen yliopistonlehtori ja Johanna Viimaranta ven\u00e4j\u00e4n kielen professori.<\/em><\/p>\n

Alternativnaja Istorija<\/a> -foorumi<\/p>\n

FAI-foorumi<\/a><\/p>\n

Alternativnaja Istorija<\/a> -wiki<\/p>\n

Karusellikuva: http:\/\/ru.althistory.wikia.com\/wiki\/AI<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kirjallisuudessa esiintyvi\u00e4 vaihtoehtohistorioita \u2013 fiktiivisi\u00e4 kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme \u2013 tunnetaan Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Joku on kenties saattanut lukea Vasili Aksjonovin 1980-luvulla ilmestyneen romaanin Krimin saari, jossa Neuvostoliiton ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nyt Krim el\u00e4\u00e4 omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurvallan naapurissa, mutta siihen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2853,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,137,599],"class_list":["post-2852","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-venajan-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2852},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":599,"label":"ven\u00e4j\u00e4n kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/04\/KARUSELLI_TUTK_Salminen.png",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Mihail Oshukov, Jenniliisa Salminen & Johanna Viimaranta","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":599,"name":"ven\u00e4j\u00e4n kieli","slug":"venajan-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":599,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2852"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9877,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2852\/revisions\/9877"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}