{"id":2854,"date":"2018-04-10T10:23:07","date_gmt":"2018-04-10T07:23:07","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2854"},"modified":"2024-05-07T10:33:00","modified_gmt":"2024-05-07T07:33:00","slug":"unohdettu-esoteerisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/unohdettu-esoteerisuus\/","title":{"rendered":"Unohdettu esoteerisuus"},"content":{"rendered":"<p>Taiteilija <strong>Akseli Gallen-Kallela<\/strong> etsi kes\u00e4ll\u00e4 1894 korkeimman sivistyksen kehtoa \u201dteosofian etevimpien profeettojen\u201d synnyinsijoilta Intiasta. Vuosikymment\u00e4 aiemmin runoilija <strong>J. H. Erkko<\/strong> k\u00e4vi kirjeenvaihtoa saksalaisten meedioiden kanssa. Insin\u00f6\u00f6ri ja amat\u00f6\u00f6ritaiteilija <strong>Uno Donner<\/strong> oli puolisonsa kirjailija <strong>Olly Donnerin<\/strong> kanssa paikalla Lontoossa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1913, kun <strong>Rudolf Steiner<\/strong> luennoi okkultista tieteest\u00e4. Yst\u00e4vykset <strong>Helmi Krohn<\/strong> ja <strong>Gerda Ryti<\/strong> kokivat ensi kertaa henkiolentojen ruumiillistumisen 1937 Glasgow&#8217;ssa. Modernisoituvan Suomen sivistyneist\u00f6 liikkui omistautuneesti ja asiantuntevasti \u201dmeedioiden\u201d, \u201dMahatmojen\u201d ja \u201dhenkiolentojen\u201d kaltaisten k\u00e4sitteiden rajaamalla kansainv\u00e4lisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4. 1900-luvun alussa teosofian, spiritualismin, antroposofian, tolstoilaisuuden ja parapsykologian kaltaiset liikkeet juurtuivat my\u00f6s Suomeen.<\/p>\n<p>1900-luvun taitteen kiinnostus erilaisia esoteerisia liikkeit\u00e4 kohtaan ei ole kuitenkaan muodostunut osaksi kertomusta suomalaisesta modernisaatiosta. Syv\u00e4llisempi tuntemus eri liikkeiden tulosta Suomeen ja niiden merkityksest\u00e4 Suomen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen l\u00e4pi koko 1900-luvun on ollut tekem\u00e4tt\u00e4, vaikka my\u00f6s Suomessa esoteerisuuteen liittyv\u00e4 tutkimus on ollut nousussa 2000-luvun ajan. Kansainv\u00e4lisesti modernia l\u00e4nsimaista esoteriaa tutkitaan useissa yliopistoissa ja erityisiss\u00e4 tutkimuskeskuksissa ja ohjelmissa.<\/p>\n<p>Turun yliopistossa jo useamman vuoden k\u00e4ynniss\u00e4 ollut ja vuoden 2018 alusta Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama hanke <em>Uuden etsij\u00e4t. Esoteerisuus ja uskonnollisuuden murros modernisoituvassa Suomessa, 1880\u20131940<\/em> tarttuu t\u00e4h\u00e4n haasteeseen. Kulttuurihistorioitsija <strong>Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rjen<\/strong> johtama monitieteinen hanke pyrkii tuomaan uudenlaisen n\u00e4k\u00f6alan modernisoituvan Suomen kulttuurihistoriaan tarkastelemalla esoteerista liikehdint\u00e4\u00e4 erityisesti yksil\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hankkeen my\u00f6t\u00e4 ihmisten verkostot laajenevat ja esoteerisen ajattelun vaikutus eri el\u00e4m\u00e4nalueille n\u00e4ytt\u00e4ytyy toisella tavalla kuin ennen. Aihepiirin laajuudesta ja tutkijoiden asiantuntijuudesta johtuen hankkeemme rajautuu ennen muuta eri alojen taiteilijoihin ja sivistyneist\u00f6\u00f6n, mutta tutkimusta on tekeill\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi ty\u00f6v\u00e4enliikkeen suhteesta teosofiaan.<\/p>\n<p>Hankkeen tutkijat edustavat uskontotiedett\u00e4, taidehistoriaa, historiaa, kulttuurihistoriaa, kirjallisuustiedett\u00e4. Keskeist\u00e4 hankkeelle on ty\u00f6skentely laajojen arkistoaineistojen parissa niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kiinnit\u00e4mme erityist\u00e4 huomiota liikkeiden ylirajaiseen luonteeseen sek\u00e4 tarkastelemme sukupuolen ja luokan merkityst\u00e4. Teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 \u00c5bo Akademin uskonto- ja kulttuurihistoriaa tutkivan <a href=\"http:\/\/www.donnerinstitute.fi\/\">Donner-instituutin<\/a>\u00a0ja <a href=\"https:\/\/selmacentre.wordpress.com\/\">SELMA-keskuksen<\/a> kanssa.<\/p>\n<p>Hankkeen toimintaa, julkaisuja ja tapahtumia voit seurata sen <a href=\"https:\/\/uudenetsijat.wordpress.com\">kotisivuilla<\/a>\u00a0ja <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/uudenetsijat\/\">Facebookissa<\/a>.<\/p>\n<p>Hankkeessa ovat tutkijoina mukana:<br \/>\nNina Kokkinen, uskontotiede, TY<br \/>\nAntti Harmainen, historia, TaY<br \/>\nMaarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki, kulttuurihistoria, TY<br \/>\nMarja Lahelma, taidehistoria, HY<br \/>\nJasmine Westerlund, kotimainen kirjallisuus, TY<br \/>\nJulia von Boguslawski, uskontotiede, HY<br \/>\nPekka Pitk\u00e4l\u00e4, kulttuurihistoria, TY<br \/>\nJukka Vornanen, kulttuurihistoria, TY<br \/>\nTiina Mahlam\u00e4ki, uskontotiede, TY<br \/>\nMarjo Kaartinen, kulttuurihistoria, TY<\/p>\n<p><em>Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki ja Uuden etsij\u00e4t -hankkeen tutkijat<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taiteilija Akseli Gallen-Kallela etsi kes\u00e4ll\u00e4 1894 korkeimman sivistyksen kehtoa \u201dteosofian etevimpien profeettojen\u201d synnyinsijoilta Intiasta. Vuosikymment\u00e4 aiemmin runoilija J. H. Erkko k\u00e4vi kirjeenvaihtoa saksalaisten meedioiden kanssa. Insin\u00f6\u00f6ri ja amat\u00f6\u00f6ritaiteilija Uno Donner oli puolisonsa kirjailija Olly Donnerin kanssa paikalla Lontoossa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1913,&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2855,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,137,551],"class_list":["post-2854","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-uuden-etsijat"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2854},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":551,"label":"Uuden etsij\u00e4t"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/04\/KARUSELLI_TUTK_Leskela\u0308-Ka\u0308rki_esoteria.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Maarit Leskel\u00e4-K\u00e4rki & Uuden etsij\u00e4t -hankkeen tutkijat","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":551,"name":"Uuden etsij\u00e4t","slug":"uuden-etsijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":551,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2854"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9860,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2854\/revisions\/9860"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}