{"id":2856,"date":"2018-04-10T10:22:25","date_gmt":"2018-04-10T07:22:25","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2856"},"modified":"2024-05-07T10:34:00","modified_gmt":"2024-05-07T07:34:00","slug":"kasvit-ihmiset-ja-uskonnot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kasvit-ihmiset-ja-uskonnot\/","title":{"rendered":"Kasvit, ihmiset ja uskonnot"},"content":{"rendered":"

Kasvit ovat olleet kautta aikojen ihmiselle elint\u00e4rkeit\u00e4 paitsi ravinnonl\u00e4htein\u00e4 ja muiden hy\u00f6dykkeiden raaka-aineina my\u00f6s henkisen kulttuurin inspiraationa. Ruissalon kasvititeteellisen puutarhan ja uskontotieteen oppiaineen yhteisty\u00f6n\u00e4 rakennetut \u201dPyhi\u00e4 kasveja\u201d -opaskierrokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton.<\/p>\n

\"\"
Komea koristekasvi enkelinpasuuna (Brugmansia x candida) on vaarallisen myrkyllinen. Se on yksi Etel\u00e4-Amerikan samanistisissa alkuper\u00e4iskulttuureissa tunnetuista huumekasveista. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.<\/figcaption><\/figure>\n

Emme voi el\u00e4\u00e4 ilman kasveja, sill\u00e4 jo happi, jota hengit\u00e4mme, on kasvien tuottamaa. Useissa tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa on osoitettu, kuinka kasvien vihreys arkiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja hyvinvointia jopa aivan konkreettisesti mitattavissa olevilla tavoilla.<\/p>\n

Kasvi voi olla monin tavoin merkityksellinen my\u00f6s uskonnollisessa ajattelussa. Se voi esimerkiksi olla mytologisen syntykertomuksen perusteella palvottu, \u201drauhoitettu\u201d tai tabu. Pyh\u00e4\u00e4 kasvia ei saa vahingoittaa, koska samalla vahingoitettaisiin jumalallista j\u00e4rjestyst\u00e4 ja siin\u00e4 samalla omaa yhteis\u00f6\u00e4. Silti kasvi on voinut saada roolin rituaalin osana. Tyypillist\u00e4 on kasvin pyhitt\u00e4minen sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n huumaavan aineen vuoksi tai kasvin k\u00e4ytt\u00e4minen uhrina. Moniin uskonnollisiin perinteisiin kuuluu muuntuneen tajunnantilan tavoittelu, jolloin huumekasvin avulla tehd\u00e4\u00e4n vaikkapa matka parantavien henkien maailmaan. Maanviljelyskulttuureissa on puolestaan ollut tapana lahjoittaa sadon ensimm\u00e4iset antimet jumalille tai haltijoille.<\/span><\/div>\n
\"\"
Laakeripuun (Laurus nobilis<\/em>) lehdet tunnettaneen meill\u00e4 parhaiten liharuokien mausteena. Antiikin kreikkalaisille ainavihanta laakeri oli Apollonin pyh\u00e4 puu, varhaiskristityille puolestaan paratiisin el\u00e4m\u00e4n puu. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.<\/figcaption><\/figure>\n

Uskonnollista merkityst\u00e4 ja symboliikkaa voidaan kasviin liitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi sen kasvutavan perusteella. K\u00e4rsimyskukka on t\u00e4st\u00e4 mainio esimerkki. Jesuiittojen 1500-luvulla Perusta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n kasvin jokainen osa sai tulkinnan, joka muistuttaa uskovaa Kristuksen k\u00e4rsimyshistoriasta \u2013 samaan tapaan kuin Tapio Rautavaaran<\/strong> levytt\u00e4m\u00e4 \u201dKorttipakka\u201d. Kasvin pyhyytt\u00e4 perustelee niin ik\u00e4\u00e4n sen t\u00e4rkeys el\u00e4m\u00e4n ehtona, kuten on viljakasvien kohdalla, tai se, ett\u00e4 kasvi on mainittu pyhiss\u00e4 kirjoituksissa. Perinteisi\u00e4 l\u00e4\u00e4kekasvejakin on kunnioitettu jumalten lahjoina niiden todettujen tai uskottujen vaikutusten takia.<\/p>\n

Pyhyys liittyy itse kasvitieteellisiin puutarhoihinkin tavalla, jota ei tule ajatelleeksi. Niiden historia juontaa juurensa l\u00f6yt\u00f6retkiaikaan ja innostukseen perustaa muualta tuotujen eksoottisten kasvien<\/p>\n

\"\"
Temppeliviikuna (Ficus religiosa<\/em>) tunnetaan my\u00f6s pipal-puuna ja bodhipuuna. Sit\u00e4 kunnioitetaan niin hindulaisuudessa kuin buddhalaisuudessakin. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.<\/figcaption><\/figure>\n

puutarhoja, kun haluttiin luoda kadotetun raamatullisen paratiisin malli. Vaatimaton botanistinen tiet\u00e4mys tosin hankaloitti teht\u00e4v\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja eksoottiset kasvit usein kuolivat. Vasta 1800-luvulla \u201dWardin laatikko\u201d eli vivarium, <\/em>kannettava lasikko, helpotti kasvien kuljetusta kauas luontaisilta elinalueiltaan.<\/p>\n

Kasveihin ja ja puutarhoihin liittyv\u00e4 kulttuuri kiinnostaa monia t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Marraskuusta l\u00e4htien olen ilokseni saanut k\u00e4velytt\u00e4\u00e4 miltei poikkeuksetta etuk\u00e4teen t\u00e4yteen varattuja ryhmi\u00e4 l\u00e4pi Ruissalon monipuolisten ja pieteetill\u00e4 hoidettujen kasvihuoneiden. \u201dPyhi\u00e4 kasveja\u201d -kierrokset jatkuvat alkukes\u00e4ll\u00e4, jolloin kasvihuoneista jalkaudutaan my\u00f6s puutarhan ulkoalueelle.<\/span><\/div>\n

Tuija Hovi on uskontotieteen dosentti ja hortikulttuurin yst\u00e4v\u00e4.<\/em><\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4t kasvit -kierroksista ilmoitetaan Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan verkkosivustolla<\/a> ja puutarhan FB-sivulla<\/a>.<\/p>\n

Karusellikuva.<\/em> Ruusun ja valkoisen liljan ohella siniset kukat, kuten iiris (Iris japonica<\/em>), ovat p\u00e4\u00e4tyneet Neitsyt Marian symboliksi. Iiriksen ter\u00e4lehdet on helppo n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s pyh\u00e4n kolminaisuuden symbolina. Ruissalon kasvitieteellinen puutarha. Kuva: Tuija Hovi.<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kasvit ovat olleet kautta aikojen ihmiselle elint\u00e4rkeit\u00e4 paitsi ravinnonl\u00e4htein\u00e4 ja muiden hy\u00f6dykkeiden raaka-aineina my\u00f6s henkisen kulttuurin inspiraationa. Ruissalon kasvititeteellisen puutarhan ja uskontotieteen oppiaineen yhteisty\u00f6n\u00e4 rakennetut \u201dPyhi\u00e4 kasveja\u201d -opaskierrokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Emme voi el\u00e4\u00e4 ilman kasveja, sill\u00e4 jo happi,…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2860,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,113,119],"tags":[2353,137,257],"class_list":["post-2856","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-muisti","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2856},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":137,"label":"muisti"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/04\/KARUSELLI_TUTK_Hovi.jpg",590,270,false],"author_info":{"display_name":"Tuija Hovi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2856"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9862,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2856\/revisions\/9862"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}