{"id":2911,"date":"2018-04-10T10:26:07","date_gmt":"2018-04-10T07:26:07","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2911"},"modified":"2024-05-07T09:21:47","modified_gmt":"2024-05-07T06:21:47","slug":"muisteltu-kerrottu-kuviteltu-lapsuus-uutuusteos-lapsuuden-historiasta-ja-nykypaivasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/muisteltu-kerrottu-kuviteltu-lapsuus-uutuusteos-lapsuuden-historiasta-ja-nykypaivasta\/","title":{"rendered":"Muisteltu, kerrottu, kuviteltu lapsuus: uutuusteos lapsuuden historiasta ja nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"

Miten lapsuutta on kerrottu, kuviteltu ja muistettu? Millainen on moderni lapsi ja millaista moderni lapsuus?<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohditaan juuri ilmestyneess\u00e4 turkulaistutkijoiden toimittamassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 teoksessa Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects <\/em>(Routledge, 2018). Kyseess\u00e4 on monitieteisen projektin \u201dHauraat subjektit. Lapsuus suomalaisessa kirjallisuudessa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 1850\u20132000-luvuilla\u201d (Suomen Akatemia, 2012\u20132016) p\u00e4\u00e4ty\u00f6, jonka kirjoittajakaarti koostuu lapsuudentutkimuksen asiantuntijoista eri puolilta Eurooppaa.<\/p>\n

Lapsuuden ikuinen arvoitus<\/strong><\/p>\n

Lapsuus ja lapsi kiinnostavat nykyp\u00e4iv\u00e4n ihmist\u00e4: Miten kasvattaa lapsi digitalisaation, eriarvoisuuden ja vanhemmuuteen kohdistuvien suorituspaineiden keskell\u00e4? Mitk\u00e4 ovat \u201dihanteellisen\u201d ja \u201dongelmallisen\u201d lapsuuden rajat ja miten ne muuttuvat eri kulttuureissa?<\/p>\n

Lapsuus on kuitenkin askarruttanut, huolestuttanut ja kiehtonut mieli\u00e4 jo kauan ennen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Lapsi on itse asiassa yksi modernin kulttuurin keskeisist\u00e4 hahmoista, jonka arvoituksellisuus on kiehtonut aikuismielt\u00e4 valistuksen ajoista l\u00e4htien.<\/p>\n

Childhood,<\/em> Literature, and Science: Fragile Subjects<\/em> pureutuu lapsuuden merkitykseen modernissa kulttuurissa. Teoksessa analysoidaan modernin lapsuuden ideaa, sen kytk\u00f6ksi\u00e4 viattomuuden ja s\u00e4rkyvyyden mutta my\u00f6s pahuuden ja kurittomuuden ajatuksiin.<\/p>\n

Kokoelman l\u00e4ht\u00f6kohta on tarkastella lapsuutta kulttuurisesti ja historiallisesti rakentuneena. Teoksen aikaj\u00e4nne ulottuu valistuksen ajasta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kaunokirjallisuuden, tieteen ja el\u00e4m\u00e4kertojen lapsi <\/strong><\/p>\n

\"\"
Childhood, Literature, and Science -teos julkistettiin 14.3.2018. Kuvassa vasemmalta teoksen toimittajat Jutta Ahlbeck, Kirsi Tuohela, P\u00e4ivi Lappalainen ja Kati Launis. Kuva: Maria Vasenkari.<\/figcaption><\/figure>\n

Teoksen kirjoittajat tarkastelevat lapsihahmon ilmestymist\u00e4 taiteen kentille, muistin ja oman el\u00e4m\u00e4ntarinan osaksi sek\u00e4 tieteen mielenkiinnon ja tutkimuksen kohteeksi. Ideaalia ja kapinallista, normaalia ja sairasta, pahaa ja uhriksi asetettua lasta analysoidaan kaunokirjallisuudesta ja omael\u00e4m\u00e4kerroista, kuvista ja sanomalehdist\u00e4 sek\u00e4 tieteen teksteist\u00e4.<\/p>\n

Kokoelmassa on 16 kirjoittajaa ja analyyseja esimerkiksi lapsihahmosta ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 kirjallisuudessa, lapsimurhaajista 1800-luvun Englannissa ja lapsen m\u00e4\u00e4rityksist\u00e4 1940\u20131970-lukujen lasten psykoanalyysissa Ruotsissa.<\/p>\n

Tutkimuksen metodologia nousee historiatieteest\u00e4, kirjallisuuden tutkimuksesta ja sosiologiasta. Kontekstualisoiva ja historiallistava tekstiluenta pyrkii tuomaan eri aineistot \u2013 kaunokirjallisuuden, omael\u00e4m\u00e4kerrat ja asiantuntijapuheen \u2013 dialogiin kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kiljusen herrasv\u00e4est\u00e4 <\/strong>Suomen terveydenhoitolehteen<\/strong><\/p>\n

Teoksen suomalaiseen aineistoon kuuluvat muun muassa lasten hermostuneisuutta k\u00e4sittelev\u00e4t artikkelit Suomen terveydenhoitolehdess\u00e4, Zacharias Topeliuksen<\/strong> rakastetut lapsihahmot, Fredrika Runebergin<\/strong> omael\u00e4m\u00e4kerta, Jalmari Finnen<\/strong> Kiljusen herrasv\u00e4ki ja realistisen kirjallisuuden klassikot Teuvo Pakkala<\/strong>, Juhani Aho<\/strong> ja Minna Canth<\/strong>, joiden teoksissa lapsi nousi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa varjoista p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ksi, tuntevaksi ja kokevaksi moderniksi subjektiksi.<\/p>\n

Kirjan toimittajat ovat sosiologian, kotimaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian tutkijat Jutta Ahlbeck<\/strong>, P\u00e4ivi Lappalainen<\/strong>, Kati Launis<\/strong> ja Kirsi Tuohela<\/strong>.<\/p>\n

Kati Launis on Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten lapsuutta on kerrottu, kuviteltu ja muistettu? Millainen on moderni lapsi ja millaista moderni lapsuus? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohditaan juuri ilmestyneess\u00e4 turkulaistutkijoiden toimittamassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 teoksessa Childhood, Literature, and Science: Fragile Subjects (Routledge, 2018). Kyseess\u00e4 on monitieteisen projektin \u201dHauraat subjektit. Lapsuus suomalaisessa…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":2913,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,119],"tags":[2353,329,137],"class_list":["post-2911","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus","tag-muisti"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2911},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"},{"value":137,"label":"muisti"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/04\/KARUSELLI_AJANK_Launis.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kati Launis","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"},{"term_id":137,"name":"muisti","slug":"muisti","term_group":0,"term_taxonomy_id":137,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":56,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2911"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9835,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions\/9835"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}