{"id":2999,"date":"2018-11-07T07:24:39","date_gmt":"2018-11-07T05:24:39","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=2999"},"modified":"2018-11-07T07:24:39","modified_gmt":"2018-11-07T05:24:39","slug":"kuusi-verkossa-kuutoskaupunkien-verkkosivustojen-monikielisyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kuusi-verkossa-kuutoskaupunkien-verkkosivustojen-monikielisyys\/","title":{"rendered":"Kuusi verkossa \u2013 kuutoskaupunkien verkkosivustojen monikielisyys"},"content":{"rendered":"

Suomen kuusi suurinta kaupunkia \u2013 Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku \u2013 ovat monikielisi\u00e4 ja monikulttuurisia. Niiden verkkosivut ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tiedonjakokanavia, joiden tulisi olla mahdollisimman saavutettavia ja esteett\u00f6mi\u00e4. Yksi tapa lis\u00e4t\u00e4 saavutettavuutta on jakaa tietoa usealla eri kielell\u00e4.<\/p>\n

Suomen muunkieliset\u00a0<\/strong><\/p>\n

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, mutta niiden lis\u00e4ksi Suomessa puhutaan yli 150 muuta \u00e4idinkielt\u00e4. Laissa on m\u00e4\u00e4ritelty erillisi\u00e4 oikeuksia muun muassa viittomakielisille ja saamenkielisille. Suomen muunkielisist\u00e4 ryhmist\u00e4 ylivoimaisesti suurin on ven\u00e4j\u00e4, toisella sijalla on viro ja kolmannelle sijalle on kiivennyt arabia, joka on muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4 ohittanut englannin ja somalin. 2010-luvun taitteessa vieraskielisten yhteenlaskettu m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti ruotsinkielisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n Suomessa ja ennusteiden mukaan monikielisyys tulee edelleen lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuutoskaupunkien vieraskielisten asukkaiden prosentuaaliset osuudet vuosina 1980-2016. L\u00e4hde: Tilastokeskus.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaikkea ei voida k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kaikille kielille rajallisten resurssien takia, joten kussakin tilanteessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t kielet tulisi valita huolellisesti. Englanti on t\u00e4m\u00e4nhetkinen maailmankieli, jota k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 arviolta 1,5 miljardia ihmist\u00e4, joten se tuntuu helpolta ratkaisulta monikielisyyden haasteisiin. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan puhu englantia, ja englanti voidaan kokea my\u00f6s imperialistisena valloittajien kielen\u00e4. Sen k\u00e4ytt\u00f6 ei siten sovi kaikkiin tilanteisiin.<\/p>\n

Aineisto ja metodit<\/strong><\/p>\n

Tutkielmassani tarkastelin muille kielille k\u00e4\u00e4nnettyjen tekstien suhteellisia osuuksia suomenkielisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin verrattuna. Otin aineistoksi kuutoskaupunkien verkkosivuilta kahdeksan eri osa-aluetta: 1) kaupunki ja hallinto, vaikuttaminen; 2) sosiaali- ja terveyspalvelut; 3) kasvatus, koulutus; 4) asuminen, ymp\u00e4rist\u00f6, liikenne; 5) kulttuuri ja vapaa-aika; 6) uutiset; 7) ty\u00f6 ja yritt\u00e4minen; ja 8) maahanmuuttajille suunnatut kokonaisuudet.<\/p>\n

Tekstiaineiston ker\u00e4\u00e4minen tapahtui Octoparse-tiedonharavointiohjelmalla. Raakateksti\u00e4 kertyi satoja megatavuja, joten jouduin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Python-koodia tekstimassojen puhdistamiseen. Analysoitavaa puhdasta teksti\u00e4 kertyi lopulta noin 56 megatavua.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuutoskaupunkien ruotsin- ja englanninkielisten tekstien osuudet suomenkielisest\u00e4 tekstist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuutoskaupunkien kielivalikoimat<\/strong><\/p>\n

Kuutoskaupungeista Helsinki oli ainoa, jonka sivustosta oli olemassa kieliversiot my\u00f6s muilla kielill\u00e4 kuin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, eli my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4ksi, saksaksi ja ranskaksi. Helsingill\u00e4 oli my\u00f6s eniten englanninkielist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Oululla ja Tampereella ei ollut ruotsinkielist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, sill\u00e4 ne eiv\u00e4t ole kaksikielisi\u00e4 kuntia. Niill\u00e4 oli kuitenkin my\u00f6s v\u00e4hiten englanninkielist\u00e4 materiaalia. Turulla oli tasaisesti sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 ruotsiksi ett\u00e4 englanniksi.<\/p>\n

Mielenkiintoinen havainto oli, ett\u00e4 englanninkielisten sis\u00e4lt\u00f6jen suhteelliset m\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t korreloineet vieraskielisten asukkaiden suhteellisten m\u00e4\u00e4rien kanssa. Esimerkiksi Vantaalla on suurin vieraskielisten asukkaiden osuus, mutta se on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt sivustojensa sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin muut Etel\u00e4-Suomen kaupungit.<\/p>\n

Kirjoittaja on monikielisyydest\u00e4 kiinnostunut FM englannin kielen k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen opintopolulta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kuusi suurinta kaupunkia \u2013 Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku \u2013 ovat monikielisi\u00e4 ja monikulttuurisia. Niiden verkkosivut ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tiedonjakokanavia, joiden tulisi olla mahdollisimman saavutettavia ja esteett\u00f6mi\u00e4. Yksi tapa lis\u00e4t\u00e4 saavutettavuutta on jakaa tietoa usealla eri kielell\u00e4. Suomen…<\/p>\n","protected":false},"author":1439,"featured_media":3000,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353],"class_list":["post-2999","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":2999},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_OPIN_Ristil\u00e4.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2999","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1439"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2999"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2999\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3000"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2999"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2999"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2999"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}