{"id":3005,"date":"2018-11-07T07:23:51","date_gmt":"2018-11-07T05:23:51","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3005"},"modified":"2024-04-22T16:14:55","modified_gmt":"2024-04-22T13:14:55","slug":"unelmia-ylirajaisesta-itameresta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/unelmia-ylirajaisesta-itameresta\/","title":{"rendered":"Unelmia ylirajaisesta It\u00e4merest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyneess\u00e4 esiselvityksess\u00e4 J\u00e4\u00e4meren radasta Suomea kuvaillaan saareksi. T\u00e4m\u00e4 on retoriikkaa, joka toistuu useissa julkisissa dokumenteissa ja puheenvuoroissa. Eik\u00e4 se ole kaukana totuudesta. Maa sijaitsee It\u00e4meren ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Jaamme maarajaa my\u00f6s Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta etel\u00e4isen Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta todella olemme saari. Samanlainen saariretoriikka toistuu my\u00f6s hyperloop-esiselvityksiss\u00e4 ja tuota teknologiaa k\u00e4sitteleviss\u00e4 uutisartikkeleissa.<\/p>\n<p><strong>Kollaasi teoreettisesta liikennemuodosta<\/strong><\/p>\n<p>Ei siis ihme, ett\u00e4 suunnitelmat Etel\u00e4-Suomen yhdist\u00e4misest\u00e4 paremmin Euroopan liikennek\u00e4yt\u00e4viin ovat usein pinnalle nouseva puheenaihe. Tutkin pro gradussani sit\u00e4, millaisia kulttuurisia prosesseja t\u00e4llainen rajat ylitt\u00e4v\u00e4 aluekehitys voisi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en esimerkkin\u00e4 teoreettista liikenneteknologiaa. Hyperloop on <strong>Elon Muskin<\/strong> ideapaperista liikkeelle l\u00e4htenyt joukkoliikennemuoto, jota muutama eri yritys kehitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in. Uraauurtavan teknologiasta tekee sen mahdollistamat nopeudet, sill\u00e4 hyperloop-sukkula voi saavuttaa jopa 1220 kilometrin tuntinopeuden. Hyperloop-sukkula singahtaisi m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4idens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 melkein \u00e4\u00e4nen nopeudella. Sen avulla Helsingin ja Tukholman v\u00e4linen matka taittuisi vain 28 minuutissa.<\/p>\n<p>Tutkielmani aineistona oli suomalaisessa mediassa julkaistuja uutisartikkeleita, hyperloop-yritysten markkinointimateriaalia (etenkin mainosvideoita), omia kentt\u00e4ty\u00f6muistiinpanojani sek\u00e4 Suomessa hyperloopista teet\u00e4tettyj\u00e4 esiselvityksi\u00e4. N\u00e4in monen aineistol\u00e4hteen yhdist\u00e4mist\u00e4 kutsutaan kulttuurianalyysissa <em>bricolage<\/em>-menetelm\u00e4ksi, jossa eri aineistomuodot kootaan kollaasiksi, jonka jokainen erillinen osanen auttaa tutkijaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaiskuvaa paremmin. T\u00e4st\u00e4 menetelm\u00e4st\u00e4 on kirjoittanut paljon muun muassa ruotsalainen kansatieteilij\u00e4 <strong>Orvar L\u00f6fgren<\/strong>.<\/p>\n<p><strong>Tulevaisuudenkuvia ylirajaisesta hyperloopista<\/strong><\/p>\n<p>Hyperloop on vasta kehitystasolla oleva liikennemuoto. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sit\u00e4 tutkiessa on liikuttava usealla eri aikatasolla. Tulevaisuudentutkimuksen menetelm\u00e4t auttoivat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n vuoteen 2035, jolloin esiselvitysten esitt\u00e4mien aika-arvioiden mukaan hyperloop-matkustaminen voisi olla Suomessa jo arkip\u00e4iv\u00e4istynytt\u00e4 toimintaa. Kulttuurianalyysin tulokset jalostin tulevaisuuskuviksi FAR-taulukkomenetelm\u00e4n avulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n toisessa osassa avattiin nelj\u00e4 erilaista tulevaisuuskuvaa. Yhdess\u00e4 tulevaisuuskuvassa Pohjoismaat n\u00e4htiin muusta maailmasta nykyist\u00e4 erist\u00e4ytyneemp\u00e4n\u00e4 superalueena, kun taas toisessa ennustettiin vain etel\u00e4suomalaisten p\u00e4\u00e4sev\u00e4n nauttimaan ylirajaisen hyperloopin tuomasta kansainv\u00e4lisyydest\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Aluekehityksen rauhattomuus<\/strong><\/p>\n<p>Kulttuurianalyysin ja <em>bricolage<\/em>-menetelm\u00e4n avulla minun oli mahdollista havaita ja havainnollistaa hyperloopin kaltaisten yhteiskunnallisten ja aluekehitykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien projektien kerrostuneisuus. Kansatieteilij\u00e4t Orvar L\u00f6fgren ja <strong>Billy Ehn<\/strong> ovat kuvailleet t\u00e4t\u00e4 yhteiskunnan mikro- ja makrofysiikaksi. T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan mikro- (ihmiset) ja makrotason (yhteiskunta) toiminta vaikuttavat toistensa dynamiikkaan suoraan ja peilaavat toisiaan.<\/p>\n<p>Kulttuurianalyysin avulla kiihke\u00e4 hyperloopista uutisointi, ihmisten t\u00e4m\u00e4n hetkinen aktiivinen liikenne rajojen yli esimerkiksi Suomen kaksoiskaupungeissa sek\u00e4 toistuvat suunnitelmat rajat ylitt\u00e4vien liikenneyhteyksien parantamisesta voidaan n\u00e4hd\u00e4 saman rauhattomuuden mikro- ja makrotason liikehdint\u00e4n\u00e4. Rauhattomuus tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 ihmisten, ett\u00e4 yhteiskunnan selke\u00e4\u00e4 tarvetta p\u00e4\u00e4st\u00e4 liikkumaan nykyist\u00e4 paremmin Suomen rajojen yli. Vaikka hyperloop ei lopulta olisikaan paras tapa t\u00e4m\u00e4n rauhattomuuden purkamiseksi, palautuu prosessi aina alkuunsa etsien uusia teit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen sykkim\u00e4\u00e4n rajojen yli naapurimaiden p\u00e4\u00e4kaupunkien tahtiin.<\/p>\n<p>Kirjoittajan kansatieteen pro gradu -tutkielma \u201dTulevaisuuskuvia ylirajaisesta hyperloopista. Nopean sukkulayhteyden kulttuuriset prosessit\u201d hyv\u00e4ksyttiin toukokuussa 2018 ja se on luettavissa <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/145449\">UTUPub-julkaisuarkistossa<\/a>.<\/p>\n<p><em>Kaisa Vuori<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna ilmestyneess\u00e4 esiselvityksess\u00e4 J\u00e4\u00e4meren radasta Suomea kuvaillaan saareksi. T\u00e4m\u00e4 on retoriikkaa, joka toistuu useissa julkisissa dokumenteissa ja puheenvuoroissa. Eik\u00e4 se ole kaukana totuudesta. Maa sijaitsee It\u00e4meren ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4liss\u00e4. Jaamme maarajaa my\u00f6s Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta etel\u00e4isen Suomen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3006,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,269],"class_list":["post-3005","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3005},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_OPIN_Vuori.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kaisa Vuori","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3005","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3005"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3005\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9794,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3005\/revisions\/9794"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3006"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3005"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3005"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3005"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}