{"id":3019,"date":"2018-11-07T07:23:51","date_gmt":"2018-11-07T05:23:51","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3019"},"modified":"2024-04-22T16:23:29","modified_gmt":"2024-04-22T13:23:29","slug":"caligulan-perinteikkaasta-ja-verevasta-humanistihuudosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/caligulan-perinteikkaasta-ja-verevasta-humanistihuudosta\/","title":{"rendered":"Caligulan perinteikk\u00e4\u00e4st\u00e4 ja verev\u00e4st\u00e4 humanistihuudosta"},"content":{"rendered":"

Gaius Julius Caesar Germanicus<\/strong> (12\u201341) on pahamaineinen Rooman keisari, joka tunnetaan nimell\u00e4 Caligula<\/strong>. Latinan sana caligula<\/em> tarkoittaa pienikokoista sotilasjalkinetta. T\u00e4m\u00e4 juttu ei kuitenkaan k\u00e4sittele n\u00e4it\u00e4 vaan er\u00e4st\u00e4 toista samannimist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4: klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineen ainej\u00e4rjest\u00f6 Palladionin<\/a> lehden nimi on Caligula<\/em>, liek\u00f6 sitten saanut nimens\u00e4 tuon keisarin tai sotilasjalkineen mukaan.<\/p>\n

Caligulan<\/a><\/em> historia vaikutti painuneen viime vuosina h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Oppiaineen varastotilassa oli toki pino vanhoja lehti\u00e4, mutta lehden historiasta ei n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan laajempaa tietoa. Nykyinen p\u00e4\u00e4toimittaja Maria Jokela<\/strong> havahtui kuitenkin er\u00e4\u00e4seen seikkaan vuonna 2016: Caligula<\/em> on 30-vuotias. H\u00e4nen selvityksens\u00e4 paljasti muun muassa, ett\u00e4 lehdell\u00e4 on mielenkiintoinen ja monipuolinen historia.<\/p>\n

\"\"<\/a>Viime lukukaudella allekirjoittaneen p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4lk\u00e4hti ajatus: vanhat numerot voitaisiin digitoida ja julkaista s\u00e4hk\u00f6isesti. Ainej\u00e4rjest\u00f6n hallituksen liputettua hankkeen puolesta py\u00f6r\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Projektiryhm\u00e4ksi muodostui seuraava kolmikko: Jokela, Matti Virtanen<\/strong> ja allekirjoittanut projektinvet\u00e4j\u00e4n\u00e4. Aivoriihess\u00e4 projektista odotettiin ongelmatonta.<\/p>\n

Projektin kulun kuvaus on lehden uusimmassa numerossa. Lyhyt sananen t\u00e4st\u00e4 lienee kuitenkin paikallaan, koska useampi yll\u00e4tys tuli vastaan. Ensimm\u00e4iseksi projekti vaati oppiaineen henkil\u00f6kunnan ja kirjaston ty\u00f6ntekij\u00f6iden konsultointia, koska julkaistujen numeroiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ollut tarkkaa tietoa. Mutkien kautta ty\u00f6ryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi Feeniksin k\u00e4yt\u00e4ville ja Leena J\u00e4rvel\u00e4isen<\/strong> sek\u00e4 Mika Sarlinin<\/strong> puheille, jotka ovat my\u00f6s Palladionin entisi\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. Selvisi, ett\u00e4 kirjaston varastossa on toinen Caligula<\/em>-kokoelma. Lopulta saatiin huojentava tieto: yht\u00e4\u00e4n numeroa ei ole hukassa. Toiseksi Virtasen ja allekirjoittaneen suorittama lehtien skannaus osoittautui oletettua ty\u00f6l\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi. Numeroita on kaikkiaan 58 ja esimerkiksi er\u00e4ist\u00e4 numeroista oli poistettava niitit, jotta skannaus oli mahdollista. Lis\u00e4ksi pienet inhimilliset virheet skannauksessa tai tallentamisessa johtivat uusiin skannauskertoihin. Kolmanneksi vanhojen numeroiden s\u00e4hk\u00f6inen uudelleenjulkaisu ei valitettavasti osoittautunut mahdolliseksi (nelj\u00e4 viimeisint\u00e4 numeroa pois lukien). Ensin juristin kanssa k\u00e4yty neuvottelu paljasti sen, ett\u00e4 tekij\u00e4noikeuksien rikkominen saattaisi olla mahdollista, koska kirjoitusten ei ole otaksuttavasti ajateltu esiintyv\u00e4n my\u00f6hemmin avoimessa ja s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 muodossa. Seuraavaksi ilmeni, ett\u00e4 muutamat kirjoitukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t k\u00e4rkk\u00e4it\u00e4 mielipiteit\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia vihjauksia, jotka saattaisivat julkaistuna aiheuttaa mielipahaa. N\u00e4iden seikkojen johdosta kyseinen lopputulos oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Onneksi vanhoja numeroita p\u00e4\u00e4see lukemaan Feeniks-kirjastossa<\/a> tai ottamalla yhteytt\u00e4 Palladionin hallitukseen<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/a>Mit\u00e4 Caligulan<\/em> sis\u00e4lt\u00f6jen tutkiminen paljastaa? Ensinn\u00e4kin \u00e4\u00e4neen ovat p\u00e4\u00e4sseet aikojen saatossa opiskelijat, jo valmistuneet ja henkil\u00f6kunta professoreja my\u00f6den. Suosituin aihe on klassillisen alan opiskelu tapahtumineen ja ekskursioineen. Muut aiheet koskevat esimerkiksi antiikin naisen asemaa, populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin ilmi\u00f6it\u00e4, antiikin filosofiaa, antiikin ja muiden tieteiden suhdetta, yliopistopolitiikkaa sek\u00e4 humanistien sek\u00e4 humanismin tulevaisuutta. Lehden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ten laaja-alaisena. Useampi juttu h\u00e4ik\u00e4isi oivaltavuudellaan.<\/p>\n

Summa summarum<\/em>. Caligulan <\/em>perinteik\u00e4s ja verev\u00e4 humanistihuuto raikaa, koska tekij\u00f6it\u00e4 on riitt\u00e4nyt jo yli 30-vuoden ajan ja koska antiikin maailma kielineen sek\u00e4 klassillinen humanismi puhuttelevat. Loppukaneettina toimikoon seuraava ote, jonka on mahdollisesti tarkoitus olla humoristinen:<\/p>\n

\u00c4lk\u00f6\u00f6n siis yksik\u00e4\u00e4n klassisen filologian opiskelija tahikka historian opiskelija muutoinkaan \u2013 ainakaan Palladionin j\u00e4sen \u2013 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koskaan en\u00e4\u00e4 puhuko \u201dyksipuisista ruuhista\u201d, joilla \u201dviikingit\u201d ovat kulkeneet, tai olkoon h\u00e4nen osansa v\u00e4\u00e4rink\u00e4\u00e4nt\u00e4jien helvetti ja ikuinen kadotus.<\/p>\n

Caligulan uusimmat numerot<\/a><\/em><\/p>\n

Visa Helenius on latinalaisen filologian maisterivaiheen opiskelija ja filosofian jatko-opiskelija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Gaius Julius Caesar Germanicus (12\u201341) on pahamaineinen Rooman keisari, joka tunnetaan nimell\u00e4 Caligula. Latinan sana caligula tarkoittaa pienikokoista sotilasjalkinetta. T\u00e4m\u00e4 juttu ei kuitenkaan k\u00e4sittele n\u00e4it\u00e4 vaan er\u00e4st\u00e4 toista samannimist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4: klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin oppiaineen ainej\u00e4rjest\u00f6 Palladionin lehden nimi…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3020,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,587],"class_list":["post-3019","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3019},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_OPISK_Helenius.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Visa Helenius","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":1,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3019"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9807,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3019\/revisions\/9807"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3020"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}