{"id":3024,"date":"2018-11-07T07:24:40","date_gmt":"2018-11-07T05:24:40","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3024"},"modified":"2024-04-22T16:00:53","modified_gmt":"2024-04-22T13:00:53","slug":"tana-iltana-dekkariklassikoissa-film-noir-ikonografia-fallen-angels-sarjan-alkuteksteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tana-iltana-dekkariklassikoissa-film-noir-ikonografia-fallen-angels-sarjan-alkuteksteissa\/","title":{"rendered":"\u201dT\u00e4n\u00e4 iltana dekkariklassikoissa\u201d: film noir -ikonografia Fallen Angels -sarjan alkuteksteiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Rikoselokuvagenre <em>film noir<\/em> syntyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Yhdysvalloissa reaktiona sodan ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n suuren laman aikaiselle v\u00e4kin\u00e4iselle optimismille. Genre muodosti erityiset konventionsa: <em>chiaroscuro<\/em>-tekniikalla luodut syv\u00e4t varjot, synke\u00e4n yleiss\u00e4vyn, kohtalokkaat naiset ja raadolliset ihmiskohtalot.<\/p>\n<p>Film noir -elokuvien yksi keskeisist\u00e4 musiikillisista ominaisuuksista oli jazzin k\u00e4ytt\u00f6, joka yleistyi elokuvamusiikissa 1950-luvulla, huumeongelmaisesta sotaveteraanista kertovan elokuvan <em>Kultainen k\u00e4sivarsi (The Man with the Golden Arm<\/em>, Otto Preminger 1955) my\u00f6t\u00e4. <strong>Elmer Bernsteinin<\/strong> elokuvaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4ismusiikkia pidet\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isen\u00e4 kokonaisvaltaisena jazz-soundtrackin\u00e4. Lis\u00e4ksi jazz assosioitiin yleisesti urbaaniin milj\u00f6\u00f6n ja nukkavieruun el\u00e4m\u00e4ntapaan.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 rikossarjan alkutekstit ja niiss\u00e4 k\u00e4ytetty musiikki meille kertovat<\/strong><\/p>\n<p><strong>Sydney Pollackin<\/strong> tuottama tv-sarja <em>Dekkariklassikot <\/em>(<em>Fallen Angels<\/em>, Showtime 1993\u20131995) koostuu amerikkalaisten \u201dkovaksi keitettyjen\u201d dekkarikirjailijoiden, kuten <strong>Mickey Spillanen<\/strong> ja <strong>Raymond Chandlerin<\/strong> teosten <a href=\"https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=DKUHA5yGHKc\">lyhyist\u00e4 filmatisoinneista<\/a>. Jokainen jakso k\u00e4ynnistyy introlla, jossa Elmer Bernsteinin s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 jazz-teemalaulu s\u00e4est\u00e4\u00e4 tyypillist\u00e4 fim noir -ikonografiaa. Jakso alkaa salaper\u00e4isest\u00e4 jousikent\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4hitellen laskeutuvasta, oikealle panoroivasta alakulmakuvasta, joka paljastaa aseman art deco -tyylisen sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynnin ja neonkyltin. Genrelle tyypillinen mustavalkokuva h\u00e4ipyy, kun sarja nimi ilmestyy kuvan keskelle valkoisin kirjaimin. Saksofonisoolo s\u00e4est\u00e4\u00e4 v\u00e4l\u00e4hdyksi\u00e4 erilaisista genren kliseist\u00e4: reidest\u00e4 alasp\u00e4in kuvattu nainen suoristamassa nylonsukkaa; l\u00e4hikuvaa maalatuista huulista; lyhyit\u00e4 leikkauksia sukkanauhasta, huulipunasta ja alusvaatteisiin pukeuneesta naisesta, joka pukee p\u00e4\u00e4lleen valkoisen puseron.<\/p>\n<p>Saksofonisoolon jatkaessa hattup\u00e4inen pukumies k\u00e4velee kameran ohi. Sen j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n revolveriin, jonka rulla laitetaan kiinni, ja asetetaan k\u00e4silaukkuun. Sitten kuvataan miehen jalkoja h\u00e4nen astellessaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s meikatun naisen kasvot. H\u00e4n on <em>femme fatal<\/em>, \u201dkohtalokas nainen\u201d, joka on koituva p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n kohtaloksi. Syttyv\u00e4n savukkeen l\u00e4hikuvan my\u00f6t\u00e4 tumma\u00e4\u00e4ninen <em>voice-over<\/em> alkaa. Tarinaa pohjustava selostus on kovaksi keitetyn dekkarigenren tunnusomaisia piirteit\u00e4, jolla tarinaa kuljetetaan sarjan jaksoissa. <em>Dekkariklassikot<\/em>-sarjan alkutekstit toisin sanoen luovat vaikutelmaa film noirista k\u00e4yt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tunnistettavia visuaalisia ja musiikillisia viitteit\u00e4 pohjustaen samalla jakson tarinaa.<\/p>\n<p><em>Olli Lehtonen on musiikkitieteest\u00e4 valmistunut filosofian maisteri.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rikoselokuvagenre film noir syntyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Yhdysvalloissa reaktiona sodan ja sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n suuren laman aikaiselle v\u00e4kin\u00e4iselle optimismille. Genre muodosti erityiset konventionsa: chiaroscuro-tekniikalla luodut syv\u00e4t varjot, synke\u00e4n yleiss\u00e4vyn, kohtalokkaat naiset ja raadolliset ihmiskohtalot. Film noir -elokuvien yksi keskeisist\u00e4 musiikillisista ominaisuuksista&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3025,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,347],"class_list":["post-3024","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3024},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_OPISK_Lehtonen_Fallen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3024"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9770,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024\/revisions\/9770"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3025"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3024"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3024"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}