{"id":3083,"date":"2018-11-07T07:23:51","date_gmt":"2018-11-07T05:23:51","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3083"},"modified":"2024-04-22T16:15:23","modified_gmt":"2024-04-22T13:15:23","slug":"tekstien-ylirajainen-liike","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tekstien-ylirajainen-liike\/","title":{"rendered":"Tekstien ylirajainen liike"},"content":{"rendered":"<p>Miten naiskirjailijoiden tekstit ovat liikkuneet Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4? Miten ven\u00e4l\u00e4inen naiskirjallisuus on otettu vastaan Suomessa \u2013 ent\u00e4 suomalainen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4? Ketk\u00e4 ovat toimineet kulttuurisina agentteina, kirjallisuuden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4hahmoina?<\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohditaan projektissa <em><a href=\"https:\/\/tekstitliikkeessa.com\/\">Tekstit liikkeess\u00e4. Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1840\u20132020<\/a> <\/em>(2018\u20132020), jonka rahoittajana on Emil Aaltosen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen suomalais-ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 naiskirjallisuuden historiaa laajasti tarkasteleva projekti.<\/p>\n<p>Tekstit liikkeess\u00e4 -projekti on Turun ja Tampereen yliopistojen yhteishanke. Projektin kotipaikka on Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden oppiaine, ja sen johtajana toimii dosentti <strong>Viola Parente-\u010capkov\u00e1<\/strong>. Tampereen yliopistosta mukana on Ven\u00e4j\u00e4n kielen ja kulttuurin tutkinto-ohjelma. Mukana on tutkijoita my\u00f6s Helsingin ja It\u00e4-Suomen yliopistoista.<\/p>\n<p><strong>Digitaaliset metodit ja aineistot<\/strong><\/p>\n<p>Projekti linkittyy naiskirjallisuuden tutkimuksessa kehitteill\u00e4 oleviin digitaalisiin tutkimusmenetelmiin ja aineistoihin. Se hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkija <strong>Franco Morettin<\/strong> per\u00e4\u00e4nkuuluttamaa laajoihin aineistoihin perustuvaa, tietokoneavusteista \u201dkaukolukemisen\u201d metodologiaa.<\/p>\n<p>Projektin tulokset linkitet\u00e4\u00e4n NEWW- ja ParRus-tietokantoihin, joissa ne hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s muita tutkijoita. <a href=\"http:\/\/resources.huygens.knaw.nl\/womenwriters\">NEWW-tietokanta<\/a> on haagilaisen Huygens-instituutin kehitt\u00e4m\u00e4 virtuaalinen tutkimusymp\u00e4rist\u00f6. <a href=\"http:\/\/metashare.csc.fi\/repository\/browse\/parrus-2016-russian-finnish-parallel-corpus-of-literary-texts\/870bdc20fccc11e18b49005056be118e14a557fc52e5430ebfa6df946eba6e59\/\">ParRus<\/a> puolestaan on Kielipankin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 tietokanta<\/p>\n<figure id=\"attachment_3085\" aria-describedby=\"caption-attachment-3085\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Launis_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3085\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Launis_Kuva-300x184.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"184\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3085\" class=\"wp-caption-text\">Tekstit liikkeess\u00e4 -projektin kokous Sirkkalassa. Kuvassa Tintti Klapuri (vas.), Arja Rosenholm, Viola Parente-\u010capkov\u00e1, Kati Launis, Marja Sorvari ja Jasmine Westerlund. Kuvasta puuttuvat Saara Ratilainen ja Irina Savkina. Kuva: Heidi Haapasalo.<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>Kirjallisuussalongeista kirjabloggareihin<\/strong><\/p>\n<p>Vastaanottoa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n projektissa aikaikkunoiden avulla. <strong>Kati Launis<\/strong> tutkii varhaisinta aikaa (1840\u20131880) ja keskittyy erityisesti ven\u00e4l\u00e4issyntyiseen kreivit\u00e4r-kirjailija <strong>Marie Linderiin<\/strong> kirjallisten vaikutteiden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Viola \u010capkov\u00e1 taas tutkii ven\u00e4l\u00e4isten naiskirjailijoiden l\u00e4sn\u00e4oloa suomalaisissa kirjastoissa ja lehdist\u00f6ss\u00e4 (1880\u20131920). <strong>Arja Rosenholmin<\/strong> tutkimus keskittyy naiskirjailijoiden, -toimittajien ja -k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien yhteisty\u00f6h\u00f6n kahtena murrosaikana (1880\u20131910, 1980\u20131990). <strong>Tintti Klapuri <\/strong>tarkastelee suomenruotsalaisia k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4, kriitikoita ja kirjailijoita ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 Suomeen ja toisaalta ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 naistoimijoita suomalaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle (1918\u20131939).<\/p>\n<p>Toisen maailmansodan j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa tutkii projektissa kolme tutkijaa. <strong>Irina Savkina <\/strong>keskittyy <em>Sever-<\/em> ja <em>Punalippu<\/em> -kirjallisuuslehdiss\u00e4 (1945\u20131985) julkaistuihin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin. <strong>Marja Sorvari<\/strong> taas tutkii Suomessa asuvien ven\u00e4j\u00e4nkielisten naiskirjailijoiden (<strong>Zinaida Lind\u00e9n<\/strong>, <strong>Ljudmila Kol<\/strong>) tuotantoa ja vastaanottoa. Nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n projektin tuo <strong>Saara Ratilainen<\/strong>, joka tutkii ven\u00e4l\u00e4isen naiskirjallisuuden ylirajaista vastaanottoa digitaalisen murroksen aikakaudella. <strong>Jasmine Westerlund<\/strong> vastaa hankkeessa ennen kaikkea yhteisty\u00f6st\u00e4 Women Writers -tietokannan kanssa.<\/p>\n<p><em>Kati Launis on yksi projektin tutkijoista ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Turun yliopistossa. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten naiskirjailijoiden tekstit ovat liikkuneet Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4? Miten ven\u00e4l\u00e4inen naiskirjallisuus on otettu vastaan Suomessa \u2013 ent\u00e4 suomalainen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4? Ketk\u00e4 ovat toimineet kulttuurisina agentteina, kirjallisuuden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4hahmoina? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohditaan projektissa Tekstit liikkeess\u00e4. Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 1840\u20132020&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3084,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,329,359],"class_list":["post-3083","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus","tag-yleinen-kirjallisuustiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3083},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"},{"value":359,"label":"yleinen kirjallisuustiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_TUTK_Launis-1.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kati Launis","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"},{"term_id":359,"name":"yleinen kirjallisuustiede","slug":"yleinen-kirjallisuustiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":359,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3083","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3083"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3083\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9795,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3083\/revisions\/9795"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3084"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3083"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3083"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3083"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}