{"id":3086,"date":"2018-11-07T07:23:50","date_gmt":"2018-11-07T05:23:50","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3086"},"modified":"2024-04-22T16:24:31","modified_gmt":"2024-04-22T13:24:31","slug":"maj-lind-pianokilpailu-opiskelijoiden-soittelusta-kansainvaliseksi-mediatapahtumaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/maj-lind-pianokilpailu-opiskelijoiden-soittelusta-kansainvaliseksi-mediatapahtumaksi\/","title":{"rendered":"Maj Lind -pianokilpailu: opiskelijoiden soittelusta kansainv\u00e4liseksi mediatapahtumaksi"},"content":{"rendered":"<p>Kansainv\u00e4linen Maj Lind -pianokilpailu on keskeisimpi\u00e4 kotimaisia musiikkikilpailuja. Kilpailun kautta suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen ovat nousseet sellaiset nimet kuin kapellimestari ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 <strong>Leif Segerstam<\/strong>, pianotaiteilijat <strong>Juhani Lagerspetz<\/strong> ja <strong><a href=\"https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2012\/09\/12\/nuori-olli-mustonen-loisti-maj-lind-pianokilpailussa\">Olli Mustonen<\/a><\/strong> sek\u00e4 useita eri opettajia ja musiikkialan ammattilaisia. Kaikkiaan seitsem\u00e4lle vuosikymmenelle ylt\u00e4v\u00e4n olemassaolonsa aikana kilpailu on onnistunut nousemaan pienimuotoisesta Sibelius-Akatemian kilpailusta kansainv\u00e4liseksi tapahtumaksi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3088\" aria-describedby=\"caption-attachment-3088\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3088\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva1-300x169.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3088\" class=\"wp-caption-text\">Mari \u201dMaj\u201d Kopjeff ja h\u00e4nen sulhasensa Arvid Lind Helsingiss\u00e4 8.11.1896.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kilpailua on kuitenkin tutkittu hyvin v\u00e4h\u00e4n, ja sen pitk\u00e4 historia on monille h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Olen ollut tutkimusavustajana viime kev\u00e4\u00e4n ja kuluvan syksyn aikana esitt\u00e4misen tutkimuksen dosentin <strong>Marjaana Virtasen<\/strong> luotsaamassa kilpailua koskevassa tutkimuksessa, jossa keski\u00f6ss\u00e4 ovat audiovisuaalisuus ja virtuoosisuus. Hankkeessa kysyt\u00e4\u00e4n muun muassa miten televisiol\u00e4hetyksiss\u00e4 luodaan ja esitet\u00e4\u00e4n virtuoosisuutta. Aineisto koostuu muun muassa sanomalehtiaineistosta ja audiovisuaalisesta aineistosta, kuten kilpailujen televisiol\u00e4hetyksist\u00e4 ja erilaisista aihetta k\u00e4sittelevist\u00e4 ohjelmista. Hanke on Alfred Korderlinin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3089\" aria-describedby=\"caption-attachment-3089\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3089\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva2-300x225.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3089\" class=\"wp-caption-text\">Toisen Maj Lind -kilpailun voittaja Tapani Valsta vuonna 1946.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kilpailu perustettiin, kun varakas leski Maria \u201dMaj\u201d Lind testamenttasi viidenneksen omaisuudestaan vuonna 1943 Sibelius-Akatemialle. Ensimm\u00e4inen kilpailu pidettiin pommitusten runtelemassa Helsingiss\u00e4 vuonna 1945, jolloin kilpailun voitti <strong>Leena Siukonen<\/strong>. Lupaavan alun j\u00e4lkeen innostus kuitenkin laski 1950-luvun lopulla; vuonna 1959 osanottajia oli vai yksi. 1960-luvun alussa kilpailu p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joka toinen vuosi. Kilpailusta tuli kansallinen vuonna 1962.<\/p>\n<figure id=\"attachment_3090\" aria-describedby=\"caption-attachment-3090\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva3.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3090\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Lehtonen_Kuva3-300x169.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"169\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-3090\" class=\"wp-caption-text\">Vuoden 1992 kipailun voittajat Valeria Resjan (vas.) ja Laura Mikkola.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Vuonna 1968 kilpailu p\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joka kolmas vuosi, ja mukaan tuli my\u00f6s orkesterifinaali. Vuosikymmenen vaihtuessa ohjelmistoon lis\u00e4ttiin suomalainen nykymusiikki, jonka yhteydess\u00e4 pidettiin s\u00e4vellyskilpailuja. 1980-luku oli kilpailujen huippuaikaa, jolloin lehdist\u00f6n ja muihin tiedotusv\u00e4lineiden kiinnostus kilpailua kohtaan lis\u00e4\u00e4ntyi. Vuosikymmenen alussa k\u00e4ynnistyiv\u00e4t orkesterifinaalien televisiol\u00e4hetykset. Vuonna 1992 kilpailuun saivat osallistua v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme vuotta Suomessa asuneet nuoret pianistit. Kansainv\u00e4linen kilpailuista tuli vuonna 2002, jolloin v\u00e4lieriin tuli kymmenen minuutin mittainen improvisaatio annetusta melodiasta. Nyky\u00e4\u00e4n kilpailu on monimedioitunutta, kun internet on ollut vuodesta 2007 alkaen entist\u00e4 keskeisemm\u00e4ss\u00e4 roolissa. Viimeisin kilpailu pidettiin 2017 ja seuraava j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 2022.<\/p>\n<p><em>Olli Lehtonen on musiikkitieteest\u00e4 valmistunut maisteri, joka toimii avustajana Maj Lind -tutkimusprojektissa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kansainv\u00e4linen Maj Lind -pianokilpailu on keskeisimpi\u00e4 kotimaisia musiikkikilpailuja. Kilpailun kautta suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen ovat nousseet sellaiset nimet kuin kapellimestari ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Leif Segerstam, pianotaiteilijat Juhani Lagerspetz ja Olli Mustonen sek\u00e4 useita eri opettajia ja musiikkialan ammattilaisia. Kaikkiaan seitsem\u00e4lle vuosikymmenelle ylt\u00e4v\u00e4n&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3087,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,347],"class_list":["post-3086","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3086},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_TUTK_Lehtonen-1.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3086","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3086"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3086\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9811,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3086\/revisions\/9811"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3087"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3086"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3086"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3086"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}