{"id":3102,"date":"2018-11-07T07:23:50","date_gmt":"2018-11-07T05:23:50","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3102"},"modified":"2024-04-22T16:24:11","modified_gmt":"2024-04-22T13:24:11","slug":"talvadas-projektin-tutkijat-ja-tutkittavat-kohtasivat-palautuksen-hengessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/talvadas-projektin-tutkijat-ja-tutkittavat-kohtasivat-palautuksen-hengessa\/","title":{"rendered":"Talvadas-projektin tutkijat ja tutkittavat kohtasivat palautuksen hengess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1967 aloitettua saamelaista uskomusperinnett\u00e4 tarkastelevaa Talvadas-projektia muisteltiin elokuussa Karigasniemell\u00e4 valokuvan\u00e4yttelyss\u00e4, seminaarissa ja kentt\u00e4matkalla, joihin osallistui sek\u00e4 tutkijoita ett\u00e4 paikallisia asukkaita. N\u00e4yttelyn ja seminaarin teemana oli palautus \u2013\u00a0b\u00e5\u00e5stede.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>
Seminaariin kuului kentt\u00e4matka Talvadaksen ja Nuvvuksen kyliin. Talvadaksen kyl\u00e4n Rasmuksen suvun pihamaata sek\u00e4 Tenojoella lohenkalastuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 perinteinen vene. Kuva: Tiina Mahlam\u00e4ki.<\/figcaption><\/figure>\n

Talvadas-projektissa tehtiin haastatteluja koko Suomen saamelaisalueella, mutta erityisesti Tenojoen rannalla sijaitsevassa D\u00e1lvadaksen kyl\u00e4ss\u00e4, jonka kaikki asukkaat haastateltiin. Vertailuaineistoa koottiin l\u00e4hikylist\u00e4 Nuvvuksesta ja Aittijoelta sek\u00e4 Norjan Portasta. Hanketta johti professori Lauri Honko<\/strong> (1932\u20132002) Turun yliopistosta. Mukana oli my\u00f6s seminaarissa puhunut Juha Pentik\u00e4inen<\/strong>.<\/p>\n

Tutkijat ovat saaneet haastateltaviltaan lahjan: heid\u00e4n kertomuksiaan, tarinoitaan ja muistojaan. Haastatteluaineistosta on tehty tutkimuksia, artikkeleita ja opinn\u00e4ytteit\u00e4, ja tutkittavaa riitt\u00e4\u00e4 edelleen. Mutta mit\u00e4 tutkijat ovat antaneet takaisin \u2013 sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ovat tehneet huolellista ja kohdettaan kunnioittavaa tutkimusta?<\/p>\n

\"\"<\/a>
Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t ylitarkastaja Hanna Helander (oik.) ja harjoittelija Ida-Maria Helander Saamelaisarkistosta sek\u00e4 seminaarilaisille muistojaan kertonut Piera Guttorm Nuvvuksen kyl\u00e4st\u00e4. Kuva: Tiina Mahlam\u00e4ki.<\/figcaption><\/figure>\n

Talvadas-aineistosta v\u00e4itellyt ja D\u00e1lvadakseen 2000-luvulla kentt\u00e4ty\u00f6matkoja tehnyt folkloristi Pasi Enges<\/strong> kertoi yhten\u00e4 projektin alkuper\u00e4isen\u00e4 tavoitteena olleen \u201dpelastaa\u201d arkistoon s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi saamelaisperinne, jonka uskottiin h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n nopeasti. Silloisten tutkijoiden mieleen ei noussut ajatus, ett\u00e4 koottua tietoa jotenkin pit\u00e4isi palauttaa, ett\u00e4 saatu lahja edellytt\u00e4isi vastalahjaa. Vasta viime vuosikymmenin\u00e4 on tarkemmin pohdittu aineistojen luonnetta: Keille ne on ker\u00e4tty? Kuka niit\u00e4 saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mill\u00e4 ehdoilla?<\/p>\n

Enges pohti aineistojen uusia k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia ja merkityst\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aineisto osoittaa, miten yliluonnollisten aiheiden merkitys on muuttunut kansanuskosta omaa sukua ja perhett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4ksi ja yhdist\u00e4v\u00e4ksi historiaksi sek\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6ksi. Aineistoja voikin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusien sukupolvien tutustuttamiseen omiin esivanhempiin ja heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, kuten my\u00f6s taiteen ja kirjallisuuden tarpeisiin, kasvatus- ja opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 uudenlaisiin matkailuhankkeisiin.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nuvvuksen Ailigas-tunturin kupeessa n\u00e4kyv\u00e4t vinoviivat, joita kutsutaan Staalon laduiksi. Ne olivat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa folkloristi Marjut Huuskosen Tenojokilaakson ymp\u00e4rist\u00f6kertomuksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassa. Kuva: Tiina Mahlam\u00e4ki.<\/figcaption><\/figure>\n

Itse kerroin siit\u00e4, miten Turun yliopiston HKT-arkistossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja pidet\u00e4\u00e4n huolta Talvadas-projektin aineistoista ja miten omia esivanhempiaan koskevia aineistoja voi saada k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Lis\u00e4ksi kerroin, miten aineistoja on digitoitu, jotta ne s\u00e4ilyisiv\u00e4t ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 olisi helpompaa, ja miten arkisto on tehnyt yhteisty\u00f6t\u00e4 niin Inarissa sijaitsevan Saamelaisarkiston kuin Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa. Palautuksen n\u00e4k\u00f6kulma on ollut t\u00e4rke\u00e4 osa arkistoty\u00f6t\u00e4 viime vuosikymmenien aikana.<\/p>\n

Tutkijoiden lis\u00e4ksi seminaarissa puhuivat ja kertoivat muistojaan my\u00f6s saamelaiskylien asukkaat ja heid\u00e4n perillisens\u00e4. Talvadas-projekti muistetaan Utsjoella edelleenkin.<\/p>\n

Seminaarista ja kentt\u00e4matkasta voi lukea tarkemmin kahdesta blogitekstist\u00e4ni: Palautuksen hengess\u00e4<\/a>, Kentt\u00e4p\u00e4iv\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlam\u00e4ki on ty\u00f6skennellyt arkistossa ja toiminut arkistoty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajana ja kokoelmavastaavana, muun muassa Talvadas-aineistosta huolehtien.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1967 aloitettua saamelaista uskomusperinnett\u00e4 tarkastelevaa Talvadas-projektia muisteltiin elokuussa Karigasniemell\u00e4 valokuvan\u00e4yttelyss\u00e4, seminaarissa ja kentt\u00e4matkalla, joihin osallistui sek\u00e4 tutkijoita ett\u00e4 paikallisia asukkaita. N\u00e4yttelyn ja seminaarin teemana oli palautus \u2013\u00a0b\u00e5\u00e5stede. Talvadas-projektissa tehtiin haastatteluja koko Suomen saamelaisalueella, mutta erityisesti Tenojoen rannalla sijaitsevassa D\u00e1lvadaksen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3103,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113,119],"tags":[251,2353,257],"class_list":["post-3102","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3102},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_TUTK_Mahlam\u00e4ki-1.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Tiina Mahlam\u00e4ki","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3102"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9809,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3102\/revisions\/9809"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}