{"id":3120,"date":"2018-11-07T07:23:51","date_gmt":"2018-11-07T05:23:51","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3120"},"modified":"2024-04-22T16:21:08","modified_gmt":"2024-04-22T13:21:08","slug":"kokoomateos-kunnioittaa-ranskan-ja-suomen-valisia-kieli-ja-kulttuurikontakteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kokoomateos-kunnioittaa-ranskan-ja-suomen-valisia-kieli-ja-kulttuurikontakteja\/","title":{"rendered":"Kokoomateos kunnioittaa Ranskan ja Suomen v\u00e4lisi\u00e4 kieli- ja kulttuurikontakteja"},"content":{"rendered":"<p>Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n yliopistotasoisen yhteisty\u00f6n historia on pitk\u00e4. Turussa luettiin ranskaa jo 1600-luvulla Turun akatemiassa, vaikkakin ensimm\u00e4inen romaanisen filologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1908. Ranskassa suomalais-ugrilaisten kielten opinnot alkoivat Pariisissa INALCOssa (l\u2019Institut national des langues et civilisations orientales) kielitieteilij\u00e4 <strong>Aur\u00e9lien Sauvageot\u2019n<\/strong> ansiosta 1931.<\/p>\n<p>Turussa ranskan opinnot alkoivat uudelleen vuonna 1924 ja romaanisen filologian professuuri perustettiin 1949. Turulla ja Pariisilla on ollut yliopistotasoisia kontakteja jo 1400-luvulta l\u00e4htien, kun Olavi Maununpoika opiskeli Sorbonnen yliopistossa ja toimi siell\u00e4 rehtorina vuonna 1435. Suomeen palattuaan h\u00e4n toimi Turun piispana. Helsingin ja Turun lis\u00e4ksi ranskan kielt\u00e4 voi opiskella Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, Tampereella ja Oulussa. Ranskassa puolestaan suomea on voinut opiskella Pariisin lis\u00e4ksi Caenin yliopistossa vuodesta 1981 l\u00e4htien, jolloin se liitettiin pohjoismaisten kielten opinto-ohjelmaan. Vuoteen 2017 asti suomen kielt\u00e4 pystyi opiskelemaan my\u00f6s Paris 3 Sorbonne Nouvelle -yliopistossa, jolloin suomen kielen opetus lopetettiin muun muassa yliopiston s\u00e4\u00e4st\u00f6paineisiin vedoten.<\/p>\n<p>Suomen kielen opetus toimi 2010-luvulta l\u00e4htien samoissa tiloissa unkarin oppiaineen kanssa ja muodosti CIEH&amp;CIEFi-keskuksen (Le Centre Interuniversitaire d\u2019\u00c9tudes Hongroises et Finlandaises). Kun suomen kielen opetus 2017 lopetettiin, syntyi ajatus kokoomateoksen kirjoittamisesta Suomen ja Ranskan v\u00e4lisen kielellisen, kulttuurisen ja yhteiskunnallisen yhteisty\u00f6n kunnioittamiseksi. Kirjaan on koottu 10 artikkelia kahden eri teeman ymp\u00e4rille, joista ensimm\u00e4inen liittyy kielen oppimiseen, opettamiseen ja arviointiin, toinen kirjallisuuteen, elokuvaan ja teatteriin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-3122 alignleft\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva-194x300.jpg\" alt=\"\" width=\"194\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva-194x300.jpg 194w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva-147x228.jpg 147w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva-360x557.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Mutta2_Kuva.jpg 517w\" sizes=\"auto, (max-width: 194px) 100vw, 194px\" \/><\/a>Artikkeleissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n seuraavia aiheita: opettajiksi opiskelevien n\u00e4kemykset opettajan ammatista, ranskalaisten opiskelijoiden haasteet oppia suomen partitiivia, YKI-kokeiden osallistujien motiivit, Suomen rooli ranskalaisen yliopisto-opetuksen kehitt\u00e4misess\u00e4, ranskalaisen sarjakuvan k\u00e4ytt\u00f6 kielen opiskelussa, suomen ja ranskan kielen opiskelumotivaatio, suomalaisen n\u00e4ytelm\u00e4n taiteellinen identiteetti, <strong>Aki Kaurism\u00e4en<\/strong> ja <strong>Robert Bressonin<\/strong> tyylillinen yhteys, <strong>Sofi Oksanen<\/strong> kirjallinen asema sek\u00e4 avantgardistisen kirjallisuuden asema Suomessa.<\/p>\n<p>Kirjan artikkeleiden kirjoittamiseen on osallistunut kirjoittajia sek\u00e4 Suomesta ett\u00e4 Ranskasta: <strong>Tarja Nyman<\/strong>, <strong>Florian Ouitre<\/strong>, <strong>Jean-Philippe Georget<\/strong>, <strong>Marita H\u00e4rm\u00e4l\u00e4<\/strong>, <strong>Tuija Hirvel\u00e4<\/strong>, <strong>Maarit Mutta<\/strong>, <strong>Ga\u00efdig Dubois<\/strong>, <strong>Aija Leena Nurminen<\/strong>, <strong>Tiina Kaartama<\/strong>, <strong>Aymeric Pantet<\/strong>, <strong>Jyrki Nummi<\/strong> ja <strong>Harri Veivo<\/strong>.<\/p>\n<p>Marita H\u00e4rm\u00e4l\u00e4 &amp; Maarit Mutta (sous la dir.): <em>France\u2013Finlande : regards linguistiques et culturels<\/em>. Cahiers d\u2019\u00c9tudes hongroises et finlandaises 21. Paris: L\u2019Harmattan, 2018. 150 s.<\/p>\n<p>Teoksen esittely <a href=\"https:\/\/www.decitre.fr\/revues\/cahiers-d-etudes-hongroises-et-finlandaises-n-21-2018-france-finlande-regards-linguistiques-et-culturels-9782343151366.html\">kustantajan nettisivustolla<\/a>.<\/p>\n<p><em>Maarit <\/em><em>Mutta on kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen ranskan kielen yliopistonlehtori ja toinen kirjan toimittajista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n yliopistotasoisen yhteisty\u00f6n historia on pitk\u00e4. Turussa luettiin ranskaa jo 1600-luvulla Turun akatemiassa, vaikkakin ensimm\u00e4inen romaanisen filologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1908. Ranskassa suomalais-ugrilaisten kielten opinnot alkoivat Pariisissa INALCOssa (l\u2019Institut national des langues&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3121,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,119],"tags":[2353,413],"class_list":["post-3120","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-ranska"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3120},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":413,"label":"ranska"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/KARUSELLI_TUTK_Mutta2.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Maarit Mutta","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":413,"name":"ranska","slug":"ranska","term_group":0,"term_taxonomy_id":413,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":10,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3120"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3120\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9802,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3120\/revisions\/9802"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}