Yksil\u00f6n resilienssi\u00e4 tutkivat esimerkiksi psykologit tai nuorisotutkijat, jotka tarkentavat erityisen uhan alla oleviin ryhmiin kuten sodan traumatisoimiin tai k\u00f6yhyyden kurittamiin lapsiin ja nuoriin. Resilience studies<\/em> t\u00e4ll\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 tarkoittaa uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa: patologioiden sijaan tarkastellaan terveytt\u00e4. Sairastumisen sijaan katsotaan, miten jotkut uhan alla olevat yksil\u00f6t ja ryhm\u00e4t kuitenkin selvi\u00e4v\u00e4t ja voivat hyvin.<\/p>\n Yhteiskunnallinen resilienssi (social resilience<\/em>) ei ole tutkimuksen terminologiassa uusi, mutta sen n\u00e4kyvyys on kasvanut. Helsingin yliopistossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n maaliskuussa 2019 pohjoismaista hyvinvointia koskeva konferenssi otsikolla Towards Resilient Nordic Welfare States<\/a><\/em>. Tarkoituksena on pohtia, mik\u00e4 on hyvinvointivaltioiden tulevaisuus ja mitk\u00e4 ovat sen keskeisimm\u00e4t riskit.<\/p>\n Miss\u00e4 historian, kulttuurin ja taiteen tutkijat ovat t\u00e4ss\u00e4 kaikessa? <\/strong><\/p>\n Historiasta l\u00f6yd\u00e4mme helposti tapausesimerkkej\u00e4, joissa yksil\u00f6t, ryhm\u00e4t ja yhteiskunnat ovat kohdanneet kriisej\u00e4 ja selvinneet \u2013 osasta h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvin. Monesti kysymys on uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja esimerkiksi sis\u00e4llissodan kauheuksien ja trauman periytymisen rinnalle on tuotu n\u00e4k\u00f6kulmia, joissa on korostettu paikallisyhteis\u00f6jen kyky\u00e4 melko pian asettua saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen rakentamaan yhteiskuntaa.<\/p>\n Kulttuuriperint\u00f6 ja luovuus linkittyv\u00e4t mutkattomasti resilienssiin, sill\u00e4 ne on nostettu kest\u00e4vien yhteiskuntien voimavaraksi. Esimerkiksi Unescon m\u00e4\u00e4ritelmiss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 \u201dh\u00e4mment\u00e4v\u00e4n muutoksen ja taloudellisen ep\u00e4varmuuden ajassa kulttuuriperint\u00f6 mahdollistaa identiteetin ja yhteisyyden muodostamisen. Luovuus osallistuu avointen, osallistavien ja monimuotoisten yhteiskuntien rakentamiseen\u201d. Kulttuurin ja taiteen tutkimuksessa ehk\u00e4 viel\u00e4 osittain etsimme tapoja opettaa n\u00e4it\u00e4 prosesseja, mutta tiedekunnan yhteisty\u00f6 \u201dheritage\u201d-instituutioiden (arkistot, museot ym.) ja taiteen toimijoiden kanssa avaa t\u00e4h\u00e4nkin monia ikkunoita.<\/p>\n Yksinkertaisimmillaan resilienssiss\u00e4 on kyse siis siit\u00e4, ett\u00e4 kriiseiss\u00e4 ja myrskyiss\u00e4 tai niiden uhan alla kohdistamme katseen toisin ja kysymme, millaiset tekij\u00e4t ja prosessit ovat selvi\u00e4misen ja voimaantumisen takana. Miten s\u00e4ilyt\u00e4mme jouston emmek\u00e4 katkea.<\/p>\n Nocuren 2018\u20132020 opetussuunnitelma on rakennettu kolmen aiemman kansainv\u00e4lisen maisteritason koulutuksen pohjalle (Baltic Sea Region Studies ja European Heritage, Digital Media and the Information Society -ohjelmat sek\u00e4 Popular Culture Studies -maisteripolku). Ohjelma on ottanut pohjoisuuden ja resilienssin uusiksi n\u00e4k\u00f6kulmikseen l\u00e4hesty\u00e4 yhteiskuntaa ja kulttuuria, mutta itse toteutuksissa on paljon tuttua tavaraa: kulttuuria, historiaa ja taidetta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/10\/TUTK_Tuohela-300x162.jpg\")
<\/a>