{"id":3150,"date":"2018-11-07T07:24:39","date_gmt":"2018-11-07T05:24:39","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=3150"},"modified":"2024-04-22T16:05:07","modified_gmt":"2024-04-22T13:05:07","slug":"silmat-ja-mieli-auki-namibiassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/silmat-ja-mieli-auki-namibiassa\/","title":{"rendered":"Silm\u00e4t ja mieli auki Namibiassa"},"content":{"rendered":"

Elo\u2013syyskuun vaihteessa minulla oli mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 Namibiaan. Tuo etel\u00e4isen Afrikan kolkka ei ole minulle mik\u00e4 tahansa Afrikan maa, vaan jotain erityist\u00e4. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni k\u00e4sittelee aikoinaan Ambomaaksi kutsutulla alueella toimineita suomalaisia l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 avustusty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vuosien ajan olen jo tavallaan ollut tuolla Namibian pohjoisosassa, kun olen yritt\u00e4nyt kuvitella alueen lukuisten arkistol\u00e4hteiden, tutkimuksien ja valokuvien kautta.<\/p>\n

Maisema aukeaa aavana. Owambo-alueella ei ole m\u00e4ennyppyl\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Valkoinen hieno hiekka kantaa horisonttiin satunnaisten puiden ja pensaiden t\u00e4plitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Koska sadekausi alkaa vasta parin kuukauden kuluttua, on kuivuus totaalista. Maisemaa katsoessa k\u00e4y ilmiselv\u00e4ksi, miksi l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4t tarkkailivat sateita, pilvi\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4t\u00e4 niin tarkasti. Jos loka\u2013marraskuun sateet j\u00e4isiv\u00e4t tulematta, se tiet\u00e4isi huonoa satoa. Mit\u00e4 ihmiset silloin s\u00f6isiv\u00e4t?<\/p>\n

\"\"<\/a>
Martti Rautasen ty\u00f6huone. Kuva: Essi Huuhka.<\/figcaption><\/figure>\n

Martti Rautanen<\/strong> oli ensimm\u00e4isten Namibian alueelle matkanneiden suomalaisl\u00e4hettien joukossa vuonna 1870, kun l\u00e4hetysty\u00f6 alueella alkoi. Rautanen teki alueella 56 vuotta kest\u00e4neen uran, ja h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi kurkistaa Nakambale Museumissa. Rautasten vanha kotitalo toimii nyky\u00e4\u00e4n museona, ja pihapiirin toisesta p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on suomalaisten yhdess\u00e4 paikallisten kanssa rakentama kirkko. Vasta n\u00e4it\u00e4 rakennuksia katsoessani ymm\u00e4rr\u00e4n, milt\u00e4 ne ovat ehk\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4neet vuosisadan vaihteessa owambojen silmin. Suuret korkeat talot, joissa oli lasi-ikkunat, kirkossa viel\u00e4p\u00e4 v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t lasit. T\u00e4m\u00e4n on t\u00e4ytynyt tehd\u00e4 vaikutus, tekev\u00e4th\u00e4n ne vaikutuksen oikeastaan minuunkin.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Nakambale Museum, eli Martti Rautasen kotitalo. Kuva: Marjo Kaartinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Namibian evankelisluterilaisen kirkon keskus on yh\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa, Owambo-alueella. Minultakin kysyt\u00e4\u00e4n, menenk\u00f6 sunnuntaiaamuna kirkkoon. Miksi vastauksen sanominen tuntuu niin vaikealta? Me maallistuneet suomalaiset joudumme sellaisella hetkell\u00e4 katsomaan asioita uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Maanmiehemme saivat kristinuskon juurtumaan t\u00e4h\u00e4n maisemaan sata vuotta sitten. Nyt joudun toteamaan, ettei kirkossa k\u00e4ynti kuulu tapoihini, ei se oikeastaan kuulu monenkaan suomalaisen tapoihin, joulua lukuun ottamatta. Suomessa kirkosta erotaan yhdell\u00e4 klikkauksella, eik\u00e4 kukaan tied\u00e4, voiko samanlainen maallistumiskehitys olla edess\u00e4 Namibiassakin. Ehk\u00e4 korvani punoittavat samalla tavalla kuin jollakulla paikallisella ihmisell\u00e4 vuonna 1902, kun l\u00e4hetyssaarnaaja tivasi h\u00e4nelt\u00e4, mikset ollut pyh\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kirkossa. Sellaisina hetkin\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 jonkinlainen ympyr\u00e4 on sulkeutunut.<\/p>\n

Essi Huuhka on yleisen historian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elo\u2013syyskuun vaihteessa minulla oli mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 Namibiaan. Tuo etel\u00e4isen Afrikan kolkka ei ole minulle mik\u00e4 tahansa Afrikan maa, vaan jotain erityist\u00e4. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni k\u00e4sittelee aikoinaan Ambomaaksi kutsutulla alueella toimineita suomalaisia l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 avustusty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vuosien ajan olen jo tavallaan ollut tuolla Namibian…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":3153,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,188],"class_list":["post-3150","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":3150},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2018\/11\/KARUSELLI_TUTK_Huuhka.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Essi Huuhka","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3150","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3150"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9787,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3150\/revisions\/9787"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3153"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}