{"id":321,"date":"2012-09-28T12:39:02","date_gmt":"2012-09-28T09:39:02","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=321"},"modified":"2024-05-21T13:11:51","modified_gmt":"2024-05-21T10:11:51","slug":"laivuriperheen-kirjeenvaihto-ja-kirjeenvaihdon-kulttuuri-1800-luvun-maaseudulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/laivuriperheen-kirjeenvaihto-ja-kirjeenvaihdon-kulttuuri-1800-luvun-maaseudulla\/","title":{"rendered":"Laivuriperheen kirjeenvaihto ja kirjeenvaihdon kulttuuri 1800-luvun maaseudulla"},"content":{"rendered":"

Miten 1800-luvun maaseudun asukkaat kirjoittivat omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n? Kustavilaisen Janssonin perheen kirjeiss\u00e4 avautuvat jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelyt, moninaiset sosiaaliset verkostot sek\u00e4 lastensa kouluttamiseksi ponnistelevan perheen toiveet, tavoitteet ja pettymykset.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Janssonin perhe 1860-luvulla. Simon Jansson keskell\u00e4, Wilhemina Jansson oikealla edess\u00e4. Kuva on yksityisomistuksessa.<\/figcaption><\/figure>\n

Jo paljon ennen kansakoululaitoksen synty\u00e4 lukuisat suomalaiset opettelivat kirjoittamaan k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 koulua, vanhempien, naapureiden tai ep\u00e4virallisten opettajien opastuksella, ja k\u00e4yttiv\u00e4t taitoaan aktiivisesti. Itseoppineiden kirjoittajien tutkimus on 1900-luvun lopulta, Suomessa erityisesti 2000-luvun alusta, luonut uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa tavallisten, julkisen el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella toimivien ihmisten arjen, ajatusmaailman ja kirjoittamisen tapojen ja merkitysten tutkimukseen.<\/p>\n

Talonpoikaislaivuri Simon Janssonin ja h\u00e4nen vaimonsa Wilhelmina Janssonin koulutielle l\u00e4hetetyille pojilleen kirjoittamat kirjeet 1860- ja 1870-luvuilta kertovat siit\u00e4, mink\u00e4laisia mahdollisuuksia s\u00e4\u00e4ty-yhteiskunnan murtuminen avasi ja mink\u00e4laisia taloudellisia ja sosiaalisia resursseja s\u00e4\u00e4tykierron toteuttamiseen saattoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Yhden perheen el\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kirjeet kuvaavat talonpoikaispurjehduksen v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4 saaristolaisyhteis\u00f6\u00e4, sen sosiaalisia suhteita ja ep\u00e4virallista tiedonv\u00e4lityst\u00e4.\u00a0 Kirjeiden kautta voi tarkastella my\u00f6s laajemmin kirjoittamisen funktioita ja merkityksi\u00e4 sek\u00e4 kirjeenvaihdon kulttuurin omaksumista ja eteenp\u00e4in v\u00e4littymist\u00e4 suomalaisella maaseudulla.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Simon, Wilhelmina ja Evald Janssonin kirje Waldemar Jahnssonille 8.3.1860. Kuva Milla Er\u00e4saari SKS\/KIA.<\/figcaption><\/figure>\n

Kirjeit\u00e4 tarkastellaan egodokumentteina, historian l\u00e4htein\u00e4, joissa ihmiset kertovat itse omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja ajatuksistaan. Hollantilaisen historioitsija Jacques Presserin egodokumentti-termi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kirjeiden lis\u00e4ksi omael\u00e4m\u00e4kerrat, muistelmat ja p\u00e4iv\u00e4kirjat. N\u00e4k\u00f6kulma yhdist\u00e4\u00e4 historiantutkimukseen mm. kirjallisuustieteen k\u00e4sitteit\u00e4. Yhden perhekirjeenvaihdon kautta on tarkasteltu niit\u00e4 mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita yksityisen kirjeenvaihdon k\u00e4ytt\u00e4misell\u00e4 on historiallisen tutkimuksen l\u00e4hteen\u00e4. Kun kyseess\u00e4 ovat itseoppineet maaseudun asukkaat ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa my\u00f6s kaksikielinen perhekirjeenvaihto, haasteiksi nousevat sek\u00e4 kirjeiden omintakeinen kieli ja vaikealukuisuus ett\u00e4 arkistoissa s\u00e4ilyneen aineiston fragmentaarisuus.\u00a0 Kirjeiss\u00e4 on my\u00f6s kiinnostavia sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 aukkoja: ne vaikenevat molemmille osapuolille itsest\u00e4\u00e4n selvist\u00e4 asioista, joita kumpikaan ei pid\u00e4 tarpeellisena k\u00e4sitell\u00e4. Janssonin perhekirjeiss\u00e4 mm. naisten ty\u00f6 j\u00e4\u00e4 kokonaan pimentoon, vaikka perheen \u00e4iti on keskeinen kirjoittaja. Tunnekirjoittaminen ja kasvatus j\u00e4\u00e4 kirjeenvaihdossa \u00e4idin teht\u00e4v\u00e4ksi, kun taas is\u00e4n teksti kiinnittyy faktoihin ja tapahtumiin.<\/p>\n

Kirsi Keravuori on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskuksen toimitusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja Suomen historian jatko-opiskelija.<\/em><\/p>\n

Suomen historian alaan kuuluva lisensiaatintutkimus \u201dItseoppineet kirjoittajat, kirjeenvaihdon kulttuuri ja kirjeet egodokumentteina. Tutkimus Janssonin laivuriperheen kirjeenvaihdosta 1860- ja 1870-luvulla\u201d on luettavissa Turun yliopiston julkaisuarkistossa<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten 1800-luvun maaseudun asukkaat kirjoittivat omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n? Kustavilaisen Janssonin perheen kirjeiss\u00e4 avautuvat jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelyt, moninaiset sosiaaliset verkostot sek\u00e4 lastensa kouluttamiseksi ponnistelevan perheen toiveet, tavoitteet ja pettymykset. Jo paljon ennen kansakoululaitoksen synty\u00e4 lukuisat suomalaiset opettelivat kirjoittamaan k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 koulua,…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":393,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,245],"class_list":["post-321","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":321},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/BANNERI_Keravuori.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Kirsi Keravuori","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=321"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10495,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/321\/revisions\/10495"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/393"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=321"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=321"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=321"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}