{"id":333,"date":"2012-09-28T12:39:01","date_gmt":"2012-09-28T09:39:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=333"},"modified":"2024-05-21T13:16:35","modified_gmt":"2024-05-21T10:16:35","slug":"historiaa-sivistysta-ja-taidetta-opintoretki-varsinais-suomen-kartanoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/historiaa-sivistysta-ja-taidetta-opintoretki-varsinais-suomen-kartanoihin\/","title":{"rendered":"Historiaa, sivistyst\u00e4 ja taidetta \u2013 opintoretki Varsinais-Suomen kartanoihin"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Brinkhallin kartanon pihamaalla keskustellaan. Kuva Sanna Lahtelin.<\/figcaption><\/figure>\n

Turun yliopiston Suomen historian oppiaine j\u00e4rjesti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u00c5bo Akademin etnologian kanssa kaksikielisen ja kartanoita monipuolisesti tarkastelevan luentokurssin \u201dKartanoel\u00e4m\u00e4\u00e4 1700-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 Herrg\u00e5rdslivet fr\u00e5n 1700-talet till nutid\u201d. Kurssiin sis\u00e4ltyi lauantaina 5.5. j\u00e4rjestetty opintoretki varsinaissuomalaisiin kartanoihin. Retken aikana tutustuttiin kolmeen kartanoon ja yhteen aatelissuvun rakennuttamaan kirkkoon. <\/strong><\/p>\n

Kurssilla pidettiin osa luennoista ruotsiksi, mit\u00e4 tutkija Ulla Ij\u00e4s piti hyv\u00e4n\u00e4 asiana, sill\u00e4 aatelisista tai kartanoista kiinnostuneen on pakko opetella ruotsia, jos aihetta haluaa tutkia tai opiskella enemm\u00e4n. Opintoretki j\u00e4rjestettiin kurssin p\u00e4\u00e4tteeksi, ja Ij\u00e4ksen mielest\u00e4 kartanoretki kruunasi koko kurssin, koska retkell\u00e4 opittua p\u00e4\u00e4si n\u00e4kem\u00e4\u00e4n \u201dluonnossa\u201d. My\u00f6s professori Kirsi Vainio-Korhonen oli tyytyv\u00e4inen retkeen, koska retkell\u00e4 tutustuttiin kolmeen erilaiseen ja eri-ik\u00e4iseen kartanoon, jotka yhdess\u00e4 valottivat niin kurssin monia teemoja kuin sit\u00e4, millaista nykyel\u00e4m\u00e4 kartanoissa on. Huomattavaa oli, miten paljon kartanoiden merkitys ja tarkoitus ovat muuttuneet ja miten paljon itse kartanoiden omistajat aatelisista s\u00e4\u00e4ti\u00f6ihin ovat kartanoitaan niiden historian ajan muokanneet.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Retkelle osallistuneet luennoitsijat Saaren kartanon portaikolla. Vasemmalta alkaen Ulla Ij\u00e4s, Marjatta Rahikainen, Marja Vainio-Kurtakko, Kirsi Vainio-Korhonen ja Johanna Ilmakunnas. Kuva Sanna Lahtelin.<\/figcaption><\/figure>\n

Turun Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen suunnitteli ja rakennutti kartanon is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 vuosina 1792\u20131831 toiminut Gabriel von Bonsdorff. Uusklassinen kartanorakennus valmistui vuonna 1793, ja se toimii nyky\u00e4\u00e4n Suomen Kulttuuriperinn\u00f6n S\u00e4\u00e4ti\u00f6n omistamana kulttuurikeskuksena. Retkell\u00e4 tutustuttiin itse kartanoon, sen piharakennuksiin ja kartanon puistoon ranta-alueineen. Huoneissa esill\u00e4 olleet nykytaiteen teokset liittyv\u00e4t kartanon nykyel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pihalla valtavan navetan rauniot kertovat entisen omistajan mahtavuudesta, sill\u00e4 navetta oli ollut jopa omana aikanaan aikalaisten mielest\u00e4 mahtipontinen. Kauempana kartanon ranta-alueella sijaitsee p\u00e4\u00e4portti muistona ajasta, jolloin vieraat viel\u00e4 saapuivat kartanon maille vesiteitse.<\/p>\n

Retki jatkui vuonna 1653 valmistuneen Askaisten kirkon kautta Mietoisten Myn\u00e4m\u00e4ell\u00e4 sijaitsevaan, Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n omistamaan Saaren kartanoon. 1500-luvulta l\u00e4htien kartano on toiminut muun muassa kuninkaankartanona ja everstin virkatalona, ja kuninkaankartanon ajoilta on per\u00e4isin yh\u00e4 kartanossa sijaitsevat kivikellarit. Nykyinen p\u00e4\u00e4rakennus on vuodelta 1777, ja sen on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti C.F. Schr\u00f6der. Tutkija Riitta Koskisen ohjaamana perehdyttiin kartanoon, sen historiaan ja kartanon merkitykseen nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 taiteilija- ja tutkijaresidenssin\u00e4. Koskisen mukaan kartano on palannut entiseen tarkoitukseensa, sill\u00e4 se palvelee ihmisi\u00e4 sivistyskeskuksena. Kartanoiden asema uusien keksint\u00f6jen ja tapojen kokeilijana ja levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tulee esiin Saaren kartanossakin, jossa kenties kartanon tunnetuin omistaja, kreivi Augustin Ehrensv\u00e4rd, kokeili tilallaan 1700-luvulla riisinviljely\u00e4 mahdollisesti kasvitieteilij\u00e4 Carl von Linn\u00e9n avustuksella.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kankaisten kartano. Kuva: Sanna Lahtelin.<\/figcaption><\/figure>\n

Retken viimeinen kohde oli Henrik Klaunpoika Hornin 1500-luvulla rakentama, Maskussa sijaitseva Kankaisten kartano, joka on yksi harvoista aatelin rakennuttamista keskiaikaisista kivirakennuksista. \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n omistuksessa oleva linna oli retken vanhin kohde, sill\u00e4 kivirakennus on ollut asuttuna keskiajalta nykyp\u00e4iviin saakka. Kirsi Vainio-Korhonen ja Ulla Ij\u00e4s vaikuttuivat molemmat kartanon nykytilasta. Vainio-Korhosen mielest\u00e4 kartanon sisustus on erityinen, sill\u00e4 se kertoo kartanon entisen omistajan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja n\u00e4in my\u00f6s oman aikamme kartanoarjen historiasta. Kartanon historiaa p\u00e4\u00e4si tarkastelemaan my\u00f6s kartanon kirjastossa, jossa esill\u00e4 oli alkuper\u00e4isi\u00e4 tilikirjoja ja kirjakokoelmiin hankittuja kirjoja. Kartanosta onkin tarkoitus tehd\u00e4 tavallisesta museosta poikkeava, koska kartanon esineit\u00e4 saa kosketella ja tuoleilla ja sohvilla istua.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sanna Lahtelin oli harjoittelijana Suomen historian oppiaineessa ja osallistui kyseiselle kurssille sek\u00e4 retkelle.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston Suomen historian oppiaine j\u00e4rjesti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2012 yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u00c5bo Akademin etnologian kanssa kaksikielisen ja kartanoita monipuolisesti tarkastelevan luentokurssin \u201dKartanoel\u00e4m\u00e4\u00e4 1700-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n \u2013 Herrg\u00e5rdslivet fr\u00e5n 1700-talet till nutid\u201d. Kurssiin sis\u00e4ltyi lauantaina 5.5. j\u00e4rjestetty opintoretki varsinaissuomalaisiin kartanoihin. Retken aikana tutustuttiin kolmeen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":334,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,245],"class_list":["post-333","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":333},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TAPAH_Lahtelin_Kuva1.jpg",300,208,false],"author_info":{"display_name":"Sanna Lahtelin","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=333"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10511,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/333\/revisions\/10511"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=333"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=333"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=333"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}