{"id":348,"date":"2012-09-28T12:41:01","date_gmt":"2012-09-28T09:41:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=348"},"modified":"2024-05-21T13:09:07","modified_gmt":"2024-05-21T10:09:07","slug":"rakkautta-ja-rajoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/rakkautta-ja-rajoja\/","title":{"rendered":"Rakkautta ja rajoja"},"content":{"rendered":"<p><strong>Tutkin Rakkautta ja rajoja -nimisess\u00e4 projektissani uskonnollisten naisten ja miesten v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta saksankielisess\u00e4 Euroopassa aikav\u00e4lill\u00e4 1270\u20131470. Tavoitteeni on selvitt\u00e4\u00e4, miten uskonnollisten naisten ja heit\u00e4 ohjaavien miesten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita kuvattiin ja tarkastella niit\u00e4 erilaisia j\u00e4nnitteit\u00e4, pelkoja ja toiveita, joita naisten uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyi my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Euroopassa. <\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_373\" aria-describedby=\"caption-attachment-373\" style=\"width: 298px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Heinonen_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-373\" title=\"TUTK_Heinonen_kuva\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Heinonen_kuva-298x300.jpg\" alt=\"\" width=\"298\" height=\"300\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-373\" class=\"wp-caption-text\">Pyh\u00e4n Katariinan dominikaaniluostari N\u00fcrnbergiss\u00e4 oli 1400-luvulla merkitt\u00e4v\u00e4 kirjallinen keskus, jonka kirjastosta on s\u00e4ilynyt satoja keskiaikaisia k\u00e4sikirjoituksia. Kuva esitt\u00e4\u00e4 dominikaaninunna Elisabeth Stagelia kirjoittamassa T\u00f6ssin luostarin sisarkirjaa ja se sis\u00e4ltyy k\u00e4sikirjoitukseen, joka on kopioitu pyh\u00e4n Katharinan luostarissa n. 1454 (Stadtbibliothek N\u00fcrnberg, MS Cant. V 10a, fol. 3r). Elisabeth Stagel on tunnettu paitsi sisarkirjan kirjoittajana my\u00f6s dominikaaniveli Heinrich Seusen hengellisen\u00e4 tytt\u00e4ren\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Naisten asema kirkon piiriss\u00e4 on ollut (ja on edelleen) kysymys, joka on aiheuttanut kiihke\u00e4t\u00e4kin keskustelua. Syd\u00e4n- ja my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla maallikoiden aiempaa laajempi henkil\u00f6kohtainen mielenkiinto uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n johti my\u00f6s naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n nousuun uskonnollisissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Naiset olivat kiinnostuneita el\u00e4m\u00e4st\u00e4 luostarissa, mutta my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisesta puoliuskonnollisesta yhteis\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (begiinit ja penitentit).<\/p>\n<p>Naisten hurskausel\u00e4m\u00e4, johon saattoi liitty\u00e4 mystisi\u00e4 kokemuksia tai ankaraa julkistakin askeesia, her\u00e4tti niin ihailua kuin inhoa. My\u00f6s kirkonmiesten oli vaikea p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 suhtautumisestaan naisten uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen eri muotoihin. Naiset saattoivat j\u00e4ljitell\u00e4 toimissaan Kristusta kuten miehetkin, mutta jo ajatus esimerkiksi saarnaavista naisista oli Katoliselle kirkolle mahdoton. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n naisten hurskausel\u00e4m\u00e4n julkisuutta pidettiin ongelmana. Esimerkiksi saksankielisess\u00e4 Euroopassa 1200-luvun lopulla yleiset begiiniyhteis\u00f6t muuttuivat 1300-luvun kuluessa dominikaaninunnien yhteis\u00f6iksi, joissa vallitsi tiukka klausuuri. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 nunnat eiv\u00e4t saaneet poistua yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n nunnalupauksen antamisen j\u00e4lkeen. Samoin yhteydenpito esimerkiksi sukulaisiin oli rajoitettua. Begiinit sit\u00e4 vastoin olivat el\u00e4neet yhteis\u00f6iss\u00e4 nunnien tapaan, mutta saattaneet poistua yhteis\u00f6st\u00e4 ja liikkua ulkomaailmassa muiden kaupunkilaisten tavoin ja tehd\u00e4 tunnetuksi my\u00f6s omaa uskonnollista kutsumustaan.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4n tutkimukseni l\u00e4htein\u00e4 mystisi\u00e4 tekstej\u00e4, naisten itsens\u00e4 kirjoittamia tai heid\u00e4n kokemuksistaan kirjoitettuja ilmestyksi\u00e4 sek\u00e4 niin kutsuttuja sisarkirjoja eli dominikaaninunnien yhteis\u00f6iss\u00e4 kollektiivisesti kirjoitettuja historiateoksia, jotka kertovat yhteis\u00f6n vaiheista ja lyhyiden tarinoiden muodossa nunnille tapahtuneista ihmeist\u00e4. Aineistooni kuuluu my\u00f6s uskonnollisten (mies)ohjaajien naisille suuntaamia teoksia ja paimenkirjeit\u00e4, joiden tarkoituksena on ollut ohjeistaa ja mallintaa hyv\u00e4\u00e4 uskonnollista el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4iden erilaisten tekstien sis\u00e4ll\u00f6n analysoinnin lis\u00e4ksi pohdin uskonnollisten tekstien muotoa ja luonnetta didaktisina ja ohjaavina ja jo sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 vuorovaikutuksen muotona uskonnollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eri sukupuolten v\u00e4lill\u00e4. Keskiajalta s\u00e4ilyneet tekstit, jotka kertovat naisten uskonnollisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuvaavat ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin naisten ja ohjaavien miesten suhteista, muuttuvat muodoltaan ja lajityypilt\u00e4\u00e4n tarkastelemani ajanjakson aikana. Viel\u00e4 1200-luvulla pyhimysel\u00e4m\u00e4kerrat ja mystisist\u00e4 kokemuksista kirjoitetut ilmestykset olivat tavanomaisia tapoja kertoa naisten uskonnollisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, 1300-luvulla yleistyiv\u00e4t sisarkirjat, jotka korostivat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 niin tekotavassaan kuin sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4\u00e4n. 1400-luvulla taas naisten uskonnollista el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuvattiin entist\u00e4 enemm\u00e4n miesten kirjoittamissa teksteiss\u00e4 ja ohjaavassa hengess\u00e4. Silti my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 teksteiss\u00e4 n\u00e4kyy ajoittain arvostava suhtautuminen naisten kutsumukseen ja tarve neuvotella sopivista hartaudenharjoituksen muodoista.<\/p>\n<p><em>Meri Heinonen<br \/>\nSuomen Akatemian tutkijatohtori historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tutkin Rakkautta ja rajoja -nimisess\u00e4 projektissani uskonnollisten naisten ja miesten v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta saksankielisess\u00e4 Euroopassa aikav\u00e4lill\u00e4 1270\u20131470. Tavoitteeni on selvitt\u00e4\u00e4, miten uskonnollisten naisten ja heit\u00e4 ohjaavien miesten v\u00e4lisi\u00e4 suhteita kuvattiin ja tarkastella niit\u00e4 erilaisia j\u00e4nnitteit\u00e4, pelkoja ja toiveita, joita naisten uskonnolliseen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":373,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275],"class_list":["post-348","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":348},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Heinonen_kuva-720x724.jpg",298,300,true],"author_info":{"display_name":"Meri Heinonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/348","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=348"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/348\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10490,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/348\/revisions\/10490"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=348"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=348"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=348"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}