{"id":358,"date":"2012-09-28T12:39:01","date_gmt":"2012-09-28T09:39:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=358"},"modified":"2012-09-28T12:39:01","modified_gmt":"2012-09-28T09:39:01","slug":"maan-ulkopuolisia-utopioita-tutkimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/maan-ulkopuolisia-utopioita-tutkimassa\/","title":{"rendered":"Maan ulkopuolisia utopioita tutkimassa"},"content":{"rendered":"

Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan kertoneet havainneensa outoja kohteita taivaalla, niin ilmalaivoja kuin tulipatsaitakin. Nykyisen ufoilmi\u00f6n katsotaan alkaneen Yhdysvalloissa vuonna 1947 ja rantautuneen Suomeen samana vuonna. Laaja kiinnostus ufoihin her\u00e4si Suomessa 1970-luvulla, toinen ufobuumi vaikutti 1990-luvulla, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna ufot ovat palanneet vauhdilla.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>Ufoilmi\u00f6\u00f6n kuuluvat ufokokemukset (havainnot, kontaktit, sieppaukset), ufotutkimus sek\u00e4 populaarikulttuuri, jossa ufoaiheita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n \u2013 ja n\u00e4m\u00e4 kaikki vaikuttavat toisiinsa. Ufoilmi\u00f6 edustaa kansanomaista ajattelua Maan ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuuluu t\u00e4ten oleellisesti folkloristiikan tutkimuspiiriin. Tarkastelen post doc -tutkimuksessani Maan ulkopuoliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 tulevaisuusk\u00e4sityksi\u00e4 Suomessa, tarkemmin sanoen Maan ulkopuolisia utopioita ja sit\u00e4, miten tuo parempi aika ja paikka saavutetaan. Erityisesti k\u00e4sittelen kahta ufokontaktien murrosaikaa: 2000-luvun vaihdetta sek\u00e4 vuotta 2012. Ydinkysymykseni on, millaista on suomalaisten ufokontaktihenkil\u00f6iden utopia-ajattelu? Tutkimusaineistoni koostuu tekemist\u00e4ni ufokontaktihenkil\u00f6iden haastatteluista ja muusta etnografisesta kentt\u00e4ty\u00f6st\u00e4 ilmi\u00f6n parissa, uforaporteista (Suomen ufotutkijat ry.), kontaktihenkil\u00f6iden julkaisuista sek\u00e4 internet-aineistosta (ks. esim. http:\/\/paranormaaliblogi.net\/foorumi\/<\/a>).<\/p>\n

Kontaktihenkil\u00f6t ajattelevat tulevaisuuden koittavan joko katastrofien (katastrofaalinen millenarismi) tai kehityksen (progressiivinen millenarismi) kautta. Katastrofit merkitsev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6tuhoja, talousj\u00e4rjestelmien v\u00e4kivaltaista murtumista, sotia tai ufokontaktien liian \u00e4killist\u00e4 avautumista ihmiskunnalle. Avaruusolennot voivat auttaa ihmiskuntaa selviytym\u00e4\u00e4n viem\u00e4ll\u00e4 osan meist\u00e4 reservaattiin tai tallentamalla geenimme muuten. Progressiivisessa tulevaisuusajattelussa puolestaan esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmiskunta siirtyy rauhanomaisesti, avaruusolentojen avustuksella, kohti hyv\u00e4\u00e4 tulevaisuutta; uutta Atlantista, kulta-aikaa, uutta paratiisia. Muutos vaatii kuitenkin ihmisilt\u00e4 avoimuutta kehitty\u00e4 henkisesti.<\/p>\n

Muutosten j\u00e4lkeen seuraa uusi aika ja paikka, ja kysynkin ty\u00f6ss\u00e4ni, ketk\u00e4 ovat oikeutettuja el\u00e4m\u00e4\u00e4n utopiassa ja mit\u00e4 muille tapahtuu. Ufokontaktihenkil\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 minua kiinnostaa erityisesti se, keill\u00e4 ajatellaan olevan auktoriteettia tulkita ja kertoa tulevaisuudesta, sen saavuttamisesta ja saavuttajista, ja miten t\u00e4m\u00e4 auktoriteetti rakentuu. Utopia-ajattelua tutkimalla l\u00f6yd\u00e4n vihjeit\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 kontaktihenkil\u00f6t kritisoivat nykyisess\u00e4 maailmassamme ja mit\u00e4 tunteita ja arvoja he kontaktikertomuksissaan rakentavat.<\/p>\n

Kirjoittaja toimii ma. tutkijatohtorina folkloristiikan oppiaineessa. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmiset ovat jo vuosisatojen ajan kertoneet havainneensa outoja kohteita taivaalla, niin ilmalaivoja kuin tulipatsaitakin. Nykyisen ufoilmi\u00f6n katsotaan alkaneen Yhdysvalloissa vuonna 1947 ja rantautuneen Suomeen samana vuonna. Laaja kiinnostus ufoihin her\u00e4si Suomessa 1970-luvulla, toinen ufobuumi vaikutti 1990-luvulla, ja t\u00e4n\u00e4 vuonna ufot…<\/p>\n","protected":false},"author":404,"featured_media":359,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353],"class_list":["post-358","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":358},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_H\u00e4nninen_kuva.jpg",400,300,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/404"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=358"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/358\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/359"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}