{"id":364,"date":"2012-09-28T12:39:01","date_gmt":"2012-09-28T09:39:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=364"},"modified":"2024-05-21T13:15:00","modified_gmt":"2024-05-21T10:15:00","slug":"saksa-neljassa-kuukaudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/saksa-neljassa-kuukaudessa\/","title":{"rendered":"Saksa nelj\u00e4ss\u00e4 kuukaudessa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Olin saksalaisen kes\u00e4lukukauden eli huhtikuusta hein\u00e4kuun loppuun Hampurin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen kutsumana DAAD-professorina. DAAD (<a href=\"http:\/\/www.daad.de\/en\/index.html\">Deutscher Akademischer Austauschdienst<\/a>) <\/strong><strong><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Ruotsala_kuva1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-366\" title=\"TUTK_Ruotsala_kuva1\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Ruotsala_kuva1-300x211.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"211\" \/><\/a><\/strong><strong>maksoi 75 prosenttia ja Hampurin yliopisto loput palkkakustannuksista. Opetusvelvollisuus oli suomalaisittain katsoen suuri, 6 viikkotuntia ja oppiaineen professorilla se oli 9 tun<\/strong><strong>tia. Oppiaine on pieni, mutta varmaankin yliopiston kansainv\u00e4lisimpi\u00e4, sill\u00e4 sen seitsem\u00e4st\u00e4 j\u00e4senest\u00e4 vain yksi oli saksalainen.<\/strong><\/p>\n<p>Yksi pit\u00e4mist\u00e4ni kolmesta kurssista oli \u201dWie Finnen sind\u2026\u201d ja sen aikana oli itse kunkin tarkoitus purkaa omia k\u00e4sityksi\u00e4\u00e4n Suomesta ja suomalaisista, niist\u00e4 v\u00e4h\u00e4puheisista, kahdella kielell\u00e4 vaikenevista tyypeist\u00e4. Nykyopiskelijoita Suomessa kiinnostavat ennen kaikkea kulttuuri, musiikki ja my\u00f6s luonto. Suomalaiset juuret omaavia opiskelijoita on paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin niit\u00e4, joiden tavoitteena on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 suomalaisten metalli- tai muiden b\u00e4ndien sanoituksia. Ja vastaavasti <a href=\"http:\/\/www.rammstein.de\">Rammstein<\/a>, Saksan t\u00e4rkein kulttuurin vientituote, kiinnostaa enemm\u00e4n ulkomaalaisia kuin saksalaisia.<\/p>\n<p>En tied\u00e4 ihan varmasti, miksi saksalaiset kollegat kertoivat minulle yll\u00e4 kuvatun Typisch Deutsch -kortin avulla kiitokset nelj\u00e4n kuukauden ty\u00f6rupeamasta. Keskustelin toki useamman kerran heid\u00e4nkin kanssaan niin suomalais- kuin saksalaisstereotypioista. Meist\u00e4 suomalaisista on sanottu, ett\u00e4 me haluamme aina tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 muut meist\u00e4 ajattelevat. Mutta niin haluavat tiet\u00e4\u00e4 saksalaisetkin, sill\u00e4 jouduin usein kertomaan, mit\u00e4 suomalaiset tiet\u00e4v\u00e4t Saksasta. Er\u00e4s toimittaja oli kiinnostunut siit\u00e4, milt\u00e4 saksalaiset n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t suomalaisten silmiss\u00e4. Vastaukseksi esitin yleisen ja stereotyyppisen luettelon besserwissereist\u00e4, j\u00e4rjestelm\u00e4llisyydest\u00e4, pedanttiudesta, muodollisuuksista, auktoriteettisuudesta ja arroganttiudesta ahkeruuteen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyteen. Monien, kuten t\u00e4m\u00e4nkin toimittajan k\u00e4sitys suomalaisista perustui Aki Kaurism\u00e4en elokuvien v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvaan. Vastaavanlaisen merkityksen omaavaa saksalaisohjaajaa tiedusteltaessa vastasin toimittajalle meid\u00e4n suomalaisten saksalaiskuvan perustuvan pikemminkin Tatort-sarjaan ja saksalaisdekkareihin, jotka ovat\u00a0Suomessa eritt\u00e4in suosittuja.<\/p>\n<figure id=\"attachment_367\" aria-describedby=\"caption-attachment-367\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Ruotsala_kuva2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-367\" title=\"TUTK_Ruotsala_kuva2\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_Ruotsala_kuva2-300x168.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"168\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-367\" class=\"wp-caption-text\">Vaikka jalkapallon EM-kilpailuja ei pelattu Saksassa, ne silti n\u00e4kyiv\u00e4t ja kuuluivat katukuvassa. Kuva Helena Ruotsala.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Ja kyll\u00e4h\u00e4n jo 40 vuotta saksalaisia ja muita ilahduttanut Tatort kertookin paljon saksalaisesta yhteiskunnasta. Dennis Gr\u00e4fin v\u00e4it\u00f6skirjan <em>Tatort. Ein popul\u00e4res Medium als kulturelle Speicher<\/em> (2010) mukaan sarja on muuttunut paljon ja heijastelee n\u00e4in yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. 1980-luvulle tultaessa duisburgilainen kovanaamakomissaari Schimanski muutti \u201dporvarillisen\u201d sarjan luonnetta. Hyvin toimeentulevien ongelmien sijaan sarja kertoo mm. ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, yhteiskunnan alemmista sosiaaliluokista, Bosnian sodan j\u00e4lkimainingeista sek\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 rikollisuudesta. Monikulttuurisuus n\u00e4kyy my\u00f6s Tatortin poliisivoimissa, esimerkiksi Hampurissa on seikkaillut eritt\u00e4in suosittu turkkilaistaustainen komissaari Mehmet Kurtulus.<\/p>\n<p>Nelj\u00e4 kuukautta meni nopeasti, mutta sin\u00e4 aikana pystyin kurkistamaan saksalaiseen yliopistoel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n vertailuja t\u00e4k\u00e4l\u00e4iseen. T\u00e4rke\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 opetusvierailua oli my\u00f6s verkottuminen sik\u00e4l\u00e4isiin kollegoihin. Etnologi on aina t\u00f6iss\u00e4, matkoillakin. Mielenkiintoisia havainnointikohteita l\u00f6ytyi oman arjen lis\u00e4ksi esimerkiksi siin\u00e4, miten jalkapallon EM-kilpailut n\u00e4kyiv\u00e4t ja kuuluivat katukuvassa.<\/p>\n<p><em>Helena Ruotsala<br \/>\nkansatieteen professori<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olin saksalaisen kes\u00e4lukukauden eli huhtikuusta hein\u00e4kuun loppuun Hampurin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen kutsumana DAAD-professorina. DAAD (Deutscher Akademischer Austauschdienst) maksoi 75 prosenttia ja Hampurin yliopisto loput palkkakustannuksista. Opetusvelvollisuus oli suomalaisittain katsoen suuri, 6 viikkotuntia ja oppiaineen professorilla se oli 9 tuntia. Oppiaine&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":398,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,269],"class_list":["post-364","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":364},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/BANNERI_Ruotsala.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Helena Ruotsala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=364"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10507,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/364\/revisions\/10507"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=364"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=364"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=364"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}