{"id":385,"date":"2012-09-28T12:39:01","date_gmt":"2012-09-28T09:39:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=385"},"modified":"2024-05-21T13:15:52","modified_gmt":"2024-05-21T10:15:52","slug":"lapsuus-kadotettu-paratiisi-vai-ikuinen-arvoitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/lapsuus-kadotettu-paratiisi-vai-ikuinen-arvoitus\/","title":{"rendered":"Lapsuus \u2013 kadotettu paratiisi vai ikuinen arvoitus?"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Venny Soldan-Brofeldtin kuvitusta satuun \u00bbOm den sommar som aldrig kom\u00bb, teoksessa L\u00e4sning f\u00f6r barn, 1903. Svenska Litteraturs\u00e4llskapet i Finland (SLS), Historiska och litteraturhistoriska arkivet (HLA)<\/figcaption><\/figure>\n

Lapsia koskevat kysymykset puhuttavat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Puhe lapsista ei kuitenkaan ole vain 2000-luvun ilmi\u00f6, vaan lapsuus on askarruttanut modernia kulttuuria aivan erityisell\u00e4 tavalla. Valistuksen kasvatusoptimismi ja romantiikan lapsuuden idealisointi levisiv\u00e4t my\u00f6s Suomeen ja k\u00e4viv\u00e4t kamppailua kristillisen kurin ja kuuliaisuuden kulttuurin kanssa. 1800-luvulla muotoutuneet n\u00e4kemykset loivat meill\u00e4 pohjaa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n k\u00e4sityksille lapsuudesta. Mutta millaisia merkityksi\u00e4 lapsuus t\u00e4sm\u00e4llisemmin ottaen on saanut matkan varrella? Miten sit\u00e4 on m\u00e4\u00e4ritelty eri aikoina niin kaunokirjallisuudessa, el\u00e4m\u00e4kerrallisissa teksteiss\u00e4 kuin l\u00e4\u00e4ketieteellisiss\u00e4 aineistoissa?<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

N\u00e4ihin kysymyksiin etsii vastauksia Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti Hauraat subjektit: Lapsuus suomalaisessa kirjallisuudessa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 1850\u20132000-luvuilla<\/em> (2012\u20132016), joka pureutuu lapsuuden kulttuuriseen historiaan. Monitieteinen projekti toimii kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa, ja sen johtaja on professori P\u00e4ivi Lappalainen.<\/p>\n

Projektissa erityisen kiinnostuksen kohteena ovat lapsuuden normit ja ihanteet, joita voi j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 niin kirjallisuudesta kuin l\u00e4\u00e4ketieteest\u00e4kin. Kun puhutaan lapsuudesta, puhutaan samalla normaalia ja ep\u00e4normaalia, tervett\u00e4 ja ep\u00e4tervett\u00e4, toivottua ja ei-toivottua koskevasta merkityksenannosta. Projektissa kysyt\u00e4\u00e4nkin, miten \u201dihanteellisen\u201d lapsuuden rajat ovat piirtyneet eri aikoina ja miksi.<\/p>\n

Lapsuuden kulttuurisia merkityksi\u00e4 tutkitaan projektissa erilaisten aineistojen avulla. N\u00e4m\u00e4 erilaiset tekstit, niin kirjalliset kuin l\u00e4\u00e4ketieteellisetkin, ovat toimineet vuorovaikutuksessa muovattaessa ajatusta \u201dnykyaikaisesta suomalaisesta lapsesta\u201d. Yksi niist\u00e4 alueista, joissa lapsuutta on m\u00e4\u00e4ritetty 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien, on kaunokirjallisuus. Zacharias Topeliuksen Suomeen juurruttama romanttinen k\u00e4sitys lapsuudesta viattomuuden aikana on sittemmin saanut rinnalleen lukuisia muunnelmia ja vastakuvia. P\u00e4ivi Lappalainen tarkastelee, millaista kuvaa tyt\u00f6ist\u00e4 subjekteina tytt\u00f6kirjallisuus luo aina lajin ensimm\u00e4isist\u00e4 suomalaisista edustajista n\u00e4ihin p\u00e4iviin kytkem\u00e4ll\u00e4 tyt\u00f6t ja sairauden toisiinsa. Kati Launis puolestaan tutkii lapsuuden kaunokirjallisia representaatioita 1850-luvulta l\u00e4htien yhteydess\u00e4 sukupuolen ja luokan kaltaisiin liikkuviin m\u00e4\u00e4reisiin.<\/p>\n

Kirsi Tuohelan tutkimus kohdistuu lapsuuden ideaan osana omael\u00e4m\u00e4kerrallisia tekstej\u00e4. Tutkimus fokusoituu erityisesti tarinoihin, joissa kertova min\u00e4 on jollain tavoin \u201dhaavoittunut\u201d ja kysyy, miten lapsuus rakennetaan osaksi omaa \u201dhauraan subjektin\u201d tarinaa. Jutta Ahlbeck taas tarkastelee lapsen mielen erityislaatuun kohdistuvan kiinnostuksen synty\u00e4 ja lastenpsykiatrian tieteenalan muotoutumista 1920-luvulta eteenp\u00e4in.<\/p>\n

P\u00e4ivi Lappalainen on kotimaisen kirjallisuuden professori ja Hauraat subjektit -projektin johtaja. Fil. tri Kati Launis toimii tutkijana kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Fil. tri Kirsi Tuohela on kulttuurihistorioitsija ja humanistisen tiedekunnan jatkokoulutuskoordinaattori.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapsia koskevat kysymykset puhuttavat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Puhe lapsista ei kuitenkaan ole vain 2000-luvun ilmi\u00f6, vaan lapsuus on askarruttanut modernia kulttuuria aivan erityisell\u00e4 tavalla. Valistuksen kasvatusoptimismi ja romantiikan lapsuuden idealisointi levisiv\u00e4t my\u00f6s Suomeen ja k\u00e4viv\u00e4t kamppailua kristillisen kurin ja kuuliaisuuden kulttuurin…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":386,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,329],"class_list":["post-385","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":385},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2012\/09\/TUTK_lappalainen.jpg",230,221,false],"author_info":{"display_name":"P\u00e4ivi Lappalainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=385"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10510,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385\/revisions\/10510"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/386"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=385"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=385"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=385"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}