{"id":417,"date":"2013-04-08T10:48:00","date_gmt":"2013-04-08T07:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=417"},"modified":"2024-05-21T12:56:35","modified_gmt":"2024-05-21T09:56:35","slug":"kaikki-yhden-ja-yksi-omasta-puolestaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kaikki-yhden-ja-yksi-omasta-puolestaan\/","title":{"rendered":"Kaikki yhden ja yksi omasta puolestaan"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Porin kaupungin l\u00e4pi virtaavan Kokem\u00e4enjoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htiin 1800-luvun alkupuoliskolla kev\u00e4isin eriskummallinen, vuosittain toistuva n\u00e4ytelm\u00e4. <\/strong><\/p>\n

Sen p\u00e4\u00e4osaa esittiv\u00e4t kaupungin l\u00e4hitienoon talonpojat, jotka olivat saapuneet kaupunkiin myym\u00e4\u00e4n talven aikana k\u00e4sin sahaamaansa puutavaraa, kauppiaat, jotka halusivat ostaa itselleen mahdollisimman paljon puuta ulkomaankauppaansa varten sek\u00e4 haalareiksi tai juoksijoiksi kutsutut kauppiaiden edustajat, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli mill\u00e4 keinolla tahansa houkutella talonpojat oman is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 tavaranostopaikalle. Syntyi kaaos, jossa juoksijat yrittiv\u00e4t ensin esitt\u00e4\u00e4 asiansa huutamalla toisia lujempaa tai lahjoa talonpoikia ryypyill\u00e4, piipuilla, suolakiteill\u00e4 ja katteettomilla lupauksilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen he turvautuivat suoraan toimintaan ja yrittiv\u00e4t ohjata hevosia suitsista vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kohti oman is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 myyntitiski\u00e4. Vaikka tulijoita oli paljon, jokaisesta lastista taisteltiin loppuun saakka, toisinaan jopa niin verisesti, ett\u00e4 juoksijat ajautuivat kesken\u00e4\u00e4n nyrkki- tai puukkotappeluun.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n n\u00e4ytelm\u00e4n juuret juontuivat 1700-luvun puoliv\u00e4liin, jolloin Ruotsin kuningas oli velvoittanut Porin porvariston kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungin ulkomaankauppaa. Ongelmana oli, ettei Porin porvaristo seuraavan sadan vuoden aikana p\u00e4\u00e4ssyt yhteisymm\u00e4rrykseen siit\u00e4, miten tai kenen ehdoilla t\u00e4m\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4. Valtakunnan tai\u00a0 kaupungin yhteinen etu saattoi olla nimitt\u00e4in ristiriidassa porvarien oman henkil\u00f6kohtaisen edun kanssa. Keskin\u00e4inen k\u00f6ydenveto eskaloitui lopulta siihen, ett\u00e4 alempi porvaristo anoi kuninkaalta ulkomaankauppaoikeuksien lakkauttamista. Kuningas oli asiasta luonnollisesti toista mielt\u00e4. Kauppiaskunnan n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 voitosta huolimatta ristiriidat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttyneet t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 1800-luvun noususuhdanteen my\u00f6t\u00e4 kauppiaat ajautuivat kilpailemaan kesken\u00e4\u00e4n samoista resursseista.<\/p>\n

Kyse oli voiton ja oman edun tavoittelun ja aiemman yhteis\u00f6llisen liiketoimintakulttuurin t\u00f6rm\u00e4\u00e4misest\u00e4, joka ilmeni muun muassa kev\u00e4isin jokij\u00e4\u00e4ll\u00e4 esitettyn\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4n\u00e4, my\u00f6hemmin vesisahojen perustamisen yhteydess\u00e4 k\u00e4ytyin\u00e4 koskisotina ja eri oikeusasteisiin virranneena valitustulvana. Oman edun tavoittelu ja muiden kustannuksella rikastuminen oli moraaliton ja ep\u00e4sovelias tapa harjoittaa liiketoimintaa, jonka levi\u00e4minen oli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti estett\u00e4v\u00e4. Kauppiaat saattoivat hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 toisiaan vastaan varsin kovin sanank\u00e4\u00e4ntein sanomalla esimerkiksi, ett\u00e4 vastustajat oli vallannut sairaus, jota he eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet ehtineet tartuttaa muihin, mutta jos heid\u00e4n annettaisiin jatkaa, he eiv\u00e4t lopettaisi ennen kuin saisivat alistettua koko kaupungin omaan valtaansa. Muiden kustannuksella rikastuminen leimattiin siis moraalittomaksi ja ep\u00e4soveliaaksi k\u00e4yt\u00f6kseksi \u2013 tosin useimmiten vain silloin, kun kyse oli jonkun muun kuin oman tilipussin karttumisesta.<\/p>\n

Jarkko Keskinen on Suomen historian yliopisto-opettaja, jonka v\u00e4it\u00f6skirja Oma ja yhteinen etu. Kauppiaiden keskin\u00e4inen kilpailu ja yhteisty\u00f6 Porin paikallisyhteis\u00f6ss\u00e4 1765\u20131845<\/a> tarkastettiin Turun yliopistossa joulukuussa 2012. V\u00e4it\u00f6skirjassa tutkitaan oman ja yhteisen edun keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta paikallisyhteis\u00f6n sosiaalisen kontaktinmuodostuksen ja liiketoiminnan oloissa. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Porin kaupungin l\u00e4pi virtaavan Kokem\u00e4enjoen j\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htiin 1800-luvun alkupuoliskolla kev\u00e4isin eriskummallinen, vuosittain toistuva n\u00e4ytelm\u00e4. Sen p\u00e4\u00e4osaa esittiv\u00e4t kaupungin l\u00e4hitienoon talonpojat, jotka olivat saapuneet kaupunkiin myym\u00e4\u00e4n talven aikana k\u00e4sin sahaamaansa puutavaraa, kauppiaat, jotka halusivat ostaa itselleen mahdollisimman paljon puuta ulkomaankauppaansa varten…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":418,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,245],"class_list":["post-417","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":417},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/OPIN_Keskinen_kuva-720x1033.jpg",209,300,true],"author_info":{"display_name":"Jarkko Keskinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=417"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10466,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/417\/revisions\/10466"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/418"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=417"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=417"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=417"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}