{"id":443,"date":"2013-04-08T10:47:59","date_gmt":"2013-04-08T07:47:59","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=443"},"modified":"2024-05-21T13:01:19","modified_gmt":"2024-05-21T10:01:19","slug":"helmikuun-tutkimusiltapaivan-kuulumiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/helmikuun-tutkimusiltapaivan-kuulumiset\/","title":{"rendered":"Helmikuun tutkimusiltap\u00e4iv\u00e4n kuulumiset"},"content":{"rendered":"<p><strong>Mit\u00e4 tutkimusta juuri nyt tehd\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 yhteisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, metodisia linjoja ja tutkimusta yhdist\u00e4vi\u00e4 teemoja laitoksen moninaisesta tutkimuksesta voi erottaa?<\/strong><\/p>\n<p>Kolmisenkymment\u00e4 historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tutkijaa kokoontui perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8. helmikuuta pohtimaan ja yhdess\u00e4 ajattelemaan n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ensin kuultiin lyhyet alustukset k\u00e4ynniss\u00e4 olevista tutkimushankkeista. Kaikki eiv\u00e4t ehtineet paikalle ja my\u00f6s yhden tutkijan hankkeet kuten tutkijatohtorien ja akatemiantutkijan projektit puuttuivat. Yksitoista hanketta kuitenkin esitt\u00e4ytyi.<\/p>\n<p>Ralf Kauranen aloitti kertoen suomalaisen kirjallisuuden ylirajaisuutta tutkivasta, monitieteisest\u00e4 hankkeesta, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tohtorikoulutusulottuvuuden ett\u00e4 yliopistojen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohta on kiist\u00e4\u00e4 metodologinen nationalismi ja n\u00e4hd\u00e4 suomalainen kirjallisuus transnationaalisena. Hannu Salmi jatkoi esitellen Euroopan elokuvallista kartografiaa (1945\u20132000) ja kulttuurin vaeltavia k\u00e4sitteit\u00e4 1800-luvulla koskevat tutkimushankkeet. N\u00e4it\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 mm. tavoite heilauttaa antroposentrinen kulttuurianalyysi kohti er\u00e4\u00e4nlaisten karttojen ja voimakenttien tutkimusta.<\/p>\n<p>Mari V\u00e4lim\u00e4ki kertoi juuri aloittaneesta sukupuolta ja perhesuhteiden moninaisuutta koskevasta hankkeesta, jossa tarkastellaan Pohjolaa 1400-luvulta 2000-luvulle. Ajatuksena on kysy\u00e4, millainen perhe oikeastaan oli ennen 1900-lukua ja nykyist\u00e4 (uus)perhekeskustelun aikaa.\u00a0 Liisa Vuonokari jatkoi esitellen \u201dKansallista menneisyytt\u00e4 rakentamassa ja tulkitsemassa\u201d -hanketta. Se pureutuu arkistoinstituution vallan ja muistamisen politiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Vankilat murroksessa -hanketta esitteli Jussi Lehtonen, joka kytki hankkeen paitsi muuttuvien instituutioiden ja ymp\u00e4rist\u00f6jen my\u00f6s ammattien muutoksen tutkimukseen. Helena Ruotsala jatkoi selvent\u00e4en Nuoperi-hankkeen pitk\u00e4n linjan toimintaa nuorisoperinteen tallentajana ja nuorisoty\u00f6n yhteisty\u00f6tahona. Ruotsala esitteli my\u00f6s juuri aloittaneen kuntarakenteen muutosta koskevan etnologisen tutkimuksen. Palvelujen organisoinnin sijaan tutkijoita kiinnostaa kokemus paikallisuudesta ja kuntalaisuudesta.<\/p>\n<p>Kulttuuri, terveys ja hyvinvointi -hanketta esitteli Anu Laukkanen. Se tekee taustaselvityst\u00e4 sellaista tutkimusohjelmaa varten, jossa kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutusta voitaisiin tutkia nykyist\u00e4 perusteellisemmin, harkitummin ja systemaattisemmin. Marjo Kaartinen vei yleis\u00f6n my\u00f6h\u00e4iskeskiajan Eurooppaan esitelless\u00e4\u00e4n Modus vivendi -hanketta. Sen tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t uskonnollisia reformaatioita ennen (1500-luvun) uskonpuhdistusta ja analysoivat maallikkoyhteis\u00f6jen, ns. s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntien, osuutta n\u00e4iss\u00e4 reformeissa.<\/p>\n<p>Minna Seikkula selvitti \u201dAkateemisen feminismin aikajanat Suomessa\u201d -hanketta, jossa kiinnostus kohdistuu yhden akateemisen oppialan muodostumiseen. Tutkimus analysoi eri sukupolvien m\u00e4\u00e4rityksi\u00e4 feminismist\u00e4 ja niiden harjoittamaa muistamisen ja k\u00e4sitteellist\u00e4misen politiikkaa. P\u00e4ivi Lappalainen havainnollisti lapsuutta suomalaisessa kirjallisuudessa ja l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 1850-luvulta 2000-luvulle koskevaa hanketta. Siin\u00e4 tutkitaan 1800-luvulla Suomeen rakentuvaa modernin lapsuuden ideaa ja lapsuuden nousua taiteiden ja (l\u00e4\u00e4ke)tieteen kiinnostuksen, tiet\u00e4misen ja tuntemisen kohteeksi.<\/p>\n<p>Alustukset p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t Hanna Meretojan esittelem\u00e4\u00e4n hankkeeseen, joka koskee historian kokemusta ja kertomisen etiikkaa nykytaiteissa. Hankkeen audiovisuaalisten ja kirjallisen aineiston analyysej\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 mm. ajatus subjektin rakentumisesta kertomisen kautta ja ajatus taiteesta todellisuuden tutkimuksena. Romaanit tai dokumenttielokuva n\u00e4hd\u00e4\u00e4n siin\u00e4 estetiikan ja etiikan yhteen kytkeytymisen kautta ilman ett\u00e4 muodolle ja sis\u00e4ll\u00f6lle tehd\u00e4\u00e4n suoraviivaista eroa.<\/p>\n<p>Iltap\u00e4iv\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi kokoavaan keskusteluun siit\u00e4, millaista yhteist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksessa on erotettavissa. K\u00e4sitteit\u00e4 koottiin taululle rypp\u00e4iksi ja esiin nousi sek\u00e4 tuttuja termej\u00e4 ett\u00e4 uusia ajatuksia. Kirjuri kokosi kuulijoiden huomioita yhteen: paikallisuus, ylirajaisuus, tilallisuus, kansallisuus. Mukaan liittyiv\u00e4t: yksil\u00f6 vs. rakenne, historiallisuus, kokemuksellisuus, muistaminen, kertominen. Tuttuja termej\u00e4 valta, luokka, sukupuoli, affektit ei haluttu hyl\u00e4t\u00e4 yhdist\u00e4vin\u00e4, tieteiden v\u00e4lisin\u00e4 k\u00e4sittein\u00e4.<\/p>\n<p>Todettiin, ett\u00e4 monessa hkt-laitoksen tutkimuksessa tarkastellaan yksil\u00f6n suhdetta muutokseen tai sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n suurempaan rakenteeseen; inhimillisen suhdetta uudistuksiin. Todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 useissa puheenvuoroissa nousi esiin historiallisuus ja sit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 oleva muistin k\u00e4site. Pohdittiin, ett\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 yhteis\u00f6n kokemus j\u00e4sent\u00e4\u00e4 useaa laitoksen tutkimusta, ja sen l\u00e4helle sijoittuvat kertomus, kertominen ja kerronnallistaminen. Todettiin, ett\u00e4 ik\u00e4 ja sukupuoli ovat k\u00e4sitteellistyksin\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 useissa tutkimuksissa, samoin valta.<\/p>\n<p>Kaksi teemaa tuntui tiivistyv\u00e4n tutkimuksissa: tarkastellaan sit\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4, joka syntyy kokemuksen tason ja kulttuuristen prosessien v\u00e4lille. Toinen havaittu teema liittyi aikaan ja temporaalisuuteen. Kysyttiin, ovatko temporaaliset rakenteet haurastuneet, millaiset rytmit, liike, verkostot ja lyhytkestoiset suhteet viev\u00e4t muutosta eteenp\u00e4in. P\u00e4\u00e4dyttiin kysym\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kriittinen tutkimus nyky\u00e4\u00e4n tarkoittaa. Yhdist\u00e4\u00e4k\u00f6 se kaikkia? Yhdistyyk\u00f6 siihen jokin metodologia, joista voisi yhdess\u00e4 synty\u00e4 jokin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 uusi virtaus?<\/p>\n<p>Paluu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n merkitsi kysymyst\u00e4, mihin tarvitsemme kuvaa laitoksen tutkimuksesta. Todettiin, ett\u00e4 voimassa oleva yliopiston tutkimusstrategia nime\u00e4\u00e4 vahvan kehitysvaiheen tutkimusaloiksi populaarikulttuurin tutkimuksen, keskiajan ja uuden ajan alun sek\u00e4 monikulttuurisuuden tutkimuksen. Vain pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 rahoituksella ja kehitt\u00e4misell\u00e4 jokin tutkimusala voi nousta yliopiston strategiassa ylemm\u00e4s, tutkimuksen vahvuusalaksi. N\u00e4iden alojen pitk\u00e4j\u00e4nteisen kehitt\u00e4misen ohella pit\u00e4\u00e4 laitoksen kuitenkin olla my\u00f6s avoin ja tarjota tilaa uusille ajatuksille ja avauksille. Yhteinen keskustelu vie toivottavasti eteenp\u00e4in molempia: jo olemassa olevan osaamisen vahvistumista ja uusien ideoiden syntymist\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kirsi Tuohela<br \/>\nhumanistisen tiedekunnan jatkokoulutuskoordinaattori<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 tutkimusta juuri nyt tehd\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 yhteisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, metodisia linjoja ja tutkimusta yhdist\u00e4vi\u00e4 teemoja laitoksen moninaisesta tutkimuksesta voi erottaa? Kolmisenkymment\u00e4 historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen tutkijaa kokoontui perjantai-iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8. helmikuuta pohtimaan ja yhdess\u00e4 ajattelemaan n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ensin kuultiin lyhyet&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,239],"class_list":["post-443","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-hkt-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":443},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":239,"label":"HKT-laitos"}]},"featured_image_src_large":false,"author_info":{"display_name":"Kirsi Tuohela","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=443"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10476,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/443\/revisions\/10476"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=443"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=443"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=443"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}